Maybe Possibly ✔️

Luku 66 Putoaja

Sunnuntai 10. Syyskuuta

Istuessamme veneen laidoilla, kun Harry ohjasi ohjaamosta kyseistä paattiaan, annoin katseeni lopulta lipua Siriukseen, joka huokaisi taas elämäänsä kyllästyneenä. Kuura maisteli hymyhuulillaan jotakin Auroran shampanjaa, ja naisilla oli keskenään kova puhe käynnissä, samalla kun Gaia oli kadonnut johonkin tekemään töitä. Aina välillä hän tuli kääntymään luonamme kannella, ehkä tarkistaen, olisiko kukaan hukkunut tai sitten halusi vain päästä kiroamaan huonoa nettiyhteyttä keskellä lätäkköä. Joka tapauksessa olin saanut kamppailla kauan Siriuksen kanssa, että hän oli suostunut lähtemään mukaan, sillä hän oli piiloutunut murahdellen tyynyjen alle ja peiton lämpöön. Jollakin ihmeellä hän oli lopulta todennut, että olenko turpa kiinni, jos lähdemme. Ja tässä nyt olimme ja olin pyrkinyt antamaan hänelle tilaa.

Kuura kuitenkin oli kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan, eikä Ben ollut lähtenyt edes mukaan. Matkamme suuntana oli perheen kesämökki saarella, joka lähestyi lähestymistään, Johnin katsellessa kannelta veteen ja hymyillen itsekseen vieressäni. Hän vaikutti olevan kaikesta aina iloinen, eikä hän tuntunut jaksavan olla pitkävihainenkaan, ainakaan Siriukselle. Pahanilmanlinnulle tai hapannaamalle, mutta kaikki tuntui olevan ihan hyvin.

''Mitä ajattelit tehdä ensimmäisenä, kun mökille päästään?'', John kysyi minulta hymyillen sillä viattomalla lempeydellään. Kohautin huvittuneena olkapäitäni, en tosiaan edes tiennyt millainen mökki heillä olisi, eikä minulla ollut niin suurta kokemusta mökkielämästä, että oikeastaan tietäisin, mitä minun pitäisi tehdä. Heiluttelin jalkojani penkiltä ja silmäilin puhelintani, joka oli ollut turhankin hiljainen jo useamman päivän. Huomasin miettiväni, olisiko minun pitänyt soittaa äidilleni ja jutella hänen kanssaan, edes kerran viikossa, mutta jostakin kumman syystä se tuntui aina jäävän seuraavasta päivään seuraavaan, ja sitten huomasin kuukauden kuluttua, etten ollut soittanut. Mutta nyt kun sain keskittyä minuun ja Siriukseen, en myöskään huomannut kaipaavani niin paljoa kotiin. Tietysti sitten, kun kaikki meni alamäkeen olisin taas valmis lähtemään, mutta nyt halusin keskittyä siihen, että saisin hapannaaman pysymään paremmalla tuulella. Halusin tutustua hänen perheeseensä paremmin ja toivoin samalla, että Siriuskin voisi antaa menneiden olla. Mitä sitten ikinä olikaan tapahtunut.

Menneitä ei kuitenkaan enää voisi muuttaa.

 

Harry tööttäsi laivan torvea muutaman kerran ja katseeni lipui kohti saarta, jonka luokse aloimme hidastaa. Aurora henkäisi itsekseen, nousten penkiltään ylös ja silittäen kädellään pitkää moniväristä mekkoaan, sekä pitäen lasia kädessään, maistellen sitä hymyillen pehmoisesti. Kuura nousi omalta paikaltaan, mennäkseen hyttiin, josta hakisi laukkunsa ja katselin hänen korkojaan, jotka kopisivat vuorotellen kannen lattiaa vasten. Kaikesta huolimatta huomasin ajattelevani Samia, ja miettiväni, miten hän voisi. Tai olisiko hän sellainen hapan kuin Sirius tällaisessa tilanteessa? Ei tietenkään olisi, ei Sam näyttäisi tylsistymistään tai tahtomattomuuttaan mököttämällä kuin pieni lapsi.

Niin Sirius kehotti minua kasvamaan aikuiseksi, mutta hän ei itsekään ollut sitä. Aurorakin lopulta lähti hyttiin hakemaan omia tavaroitaan, samalla kun pohja rääkäisi, ottaen johonkin kiinni, ennen kuin ankkuri paukautti veden pinnan rikki ja upposi veden syvyyteen. Kuuntelin hiljaisuutta ympärilläni, kunnes John nousi ylös ja päätin seurata häntä. Sirius lähti myös valumaan kärsivänoloisena meidän peräämme, kohottaen paitansa kauluksia. Ilmapiiri tuntui heti latistuvan, kun Sirius lähestyi muita hytissä. Aurora jakoi kaikille jotakin kannettavaa, minulle jääden vain oma laukkuni, jossa oli myös Siriuksen tavaroita. Vasemman kyljen puolelta keräännyimme laidalle katselemaan, kun Harry loikkasi ensimmäisenä saarelle, Auroran hoiperrellen laukkunsa ja kahden ruokapussin kanssa, Harryn auttaen tämän rannalle. Gaia loikkasi helposti, tasapainoillen läppärinsä ja reppunsa kanssa, ja maankamaralle päästessään, jatkoi jonkin asian selaamista keskittyneenä.