Maybe Possibly ✔️

Luku 93 Yököttävä

Maanantai 25. Joulukuuta

Päivä oli pitkällä, ja kertaalleen Aurora oli tullut koputtanut ovelle, että aamiainen olisi valmiina. Myöhemmin John oli tullut huhuilemaan päivällisestä, mutta yksinkertaisesti sekä minulle että Siriuksella oli niin karsea olo, että olimme vain maanneet sängyssä, välillä nukkuen, välillä toinen hereillä. Kuitenkin tällä kertaa pahaolo valtasi koko kehoni, ja minun oli pakko nousta sängystä ylös, napaten lattialta Siriuksen paidan, pinkoen ulos makuuhuoneesta. Jätin huoneen oven osittain auki, kun pinkaisin Gaian ohitse käytävällä olevaan vessaan, jättäen vessan oven auki, kun aloin oksentamaan. Puristin pytyn reunoja niin kovaa, että rystyset olivat valkeina, kun kaikki lensi ulos. Ovi raottui ja Gaia otti käsiinsä hiukseni, vetäen ne pois oksentamisen tieltä. Hän kyyristyi viereeni pidellen hiuksiani ja silittäen selkääni, kun yökkäilin ja koko kehoni jännittyi, rauhoittui ja taas jännittyi oksentamiseen. Lopulta pihisin vain epätoivoisena, yökkien, mutta mitään ei enää tullut ulos, ei ollut mitään mitä oksentaa.

Gaia ojensi minulle vessapaperia, että sain pyyhittyä kasvoni, ja paperit heitin pönttöön, ennen kuin kurottauduin vetämään vessan. Puin Siriuksen paidan päälleni, etten kulkisi pelkissä alusvaatteissani pitkin käytäviä, enkä halunnut kenenkään näkevän minua puolialastomana.

''Juo vettä hanasta, tarviit jotakin nestettä'', hän hymähti, päästettyään irti minusta. Tein työtä käskettyä sekavan oloni kera, ja aloin juoda hanasta vettä ahnaasti, ja pestä kasvojani. Gaia kaivoi vessan kaapista minulle kasvopyyhkeen, jotta sain kuivattua kasvoni, ja sen jälkeen hän nakkasi pyyhkeen pyykkikoriin, katsoen minua kevyesti hymyillen. ''Oliko mukava ilta? Taisit juoda taas liikaa'', hän jatkoi pehmeän rauhallisesti, minun siirtäen katseeni jalkoihini, mutta nyökkäsin nopeasti. En halunnut Gaian kuulevan huumeista tai mitään muutakaan alkoholia vahvempaa, ettei hän alkaisi taas hyysätä minua.

''Aika voimakas pahoinvointi, näytät muutenkin todella turvonneelta'', Gaia mittaili minua, minun kiskoessani Siriuksen paitaa alaspäin peittääkseni itseäni hänen edessään.

''Anteeksi tästä vaivasta'', henkäisin hänelle, kumartaen pienesti, ennen kuin tartuin ovenkahvaan karatakseni takaisin makuuhuoneeseen. En todellakaan halunnut Gaian kanssa olla enempää tekemisissä, ettei hän ymmärtäisi väärin tai ettei Sirius ymmärtäisi väärin. Gaia kuitenkin veti minut ovelta pois, kun ovi lensi auki ja mustahiuksinen nuorukainen pyyhälsi äskeisestä minun seisomastani kohdasta pytyn äärelle, oksentaen perässä. Jäin hämmentyneenä räpyttelemään silmiäni Siriukselle, joka yski ja yökkäsi, Gaian ristiessä huvittuneena kätensä. Oksennettuaan Sirius hengitti raskaasti pönttöä vasten jonkin aikaa, ennen kuin kellahti selälleen vessan lattialle, tasaten hengitystään.

''Sirius, joko alat huomata, että huumeet tappavat sun elemistön? Lunalla nyt ensimmäinen kerta, joten pahoinvointi normaalia, mutta sun toleranssit tuntien, tää ei enää ole normaalia'', Gaia katseli Siriusta, joka heilutti toista kättään merkiksi, ettei jaksaisi kuunnella toisen saarnoja. Minä puolestani henkäisin äänekkäästi, peittäen suuni, kun Gaia kevyen tiukasti hymyillen käänsi katseensa minuun. Miten Gaia sen noin vain tajusi?

''Joojoo äiti'', Sirius mutisi lattialta, kääntyen kyljelleen. kylmällä lattialla. Gaian vetäessään nenänsä kautta henkeä ja ottaen uuden pyyhkeen kaapista, kastaen sen yhtä reunaa ja kurottuen kohti Siriusta pyyhkien toisen naaman, mutta Sirius riuhtaisi pyyhkeen häneltä, tehden sen itse. Oudossa tilanteessa en osannut muuta kuin katsella jalkojani, Gaian noustessa ylös, pudottaen kätensä housujensa taskuihin ja suoristaen ryhtinsä.