Family Life || Aleksi x Joel [VALMIS]

2.

Joel

Avaan makuuhuoneen oven hiljaa ja huomaan, että Aleksi makoilee sängyllä selkä kohti makuuhuoneen ovea. En tiedä nukkuuko hän mutta epäilen, että ei. Luulen, että hän haluaa olla vain rauhassa mutta meidän olisi hyvä puhua kahdestaan.

Olen jo sulkemassa huoneen ovea mutta huomaan, että hän liikahtaa joten päätän kuitenkin yrittää jutella hänen kanssaan.

Jätän huoneen oven raolleen ja istahdan sängyn reunalle.

"Aleksi?" kuiskaan mutta en saa mitään vastausta. Lasken käteni tuon kyljelle ja silitän varovasti. Hän värähtää kosketustani ja yrittää hivuttautua kauemmaksi.

"Aleksi rakas. Meidän täytyis jutella" sanon ja yritän saada tuon mustahiuksisen miehen huomion.

Olen jo luopumassa toivosta, että juttelisimme. Olen juuri nousemassa ylös mutta yllätyksekseni Aleksi kuitenkin kääntyy ja kohtaan hänen itkuiset silmät.

"Hei ei mitään hätää rakas" sanon ja otan tuon itkevän miehen kainalooni. Silittelen hellästi hänen selkäänsä sekä suukotan päätä.

——
Rauhoittelussa meni hetken aikaa mutta minulle on tärkeää, että Aleksi on itse valmis kertomaan eikä niin, että häntä painostetaan.

"Mulla on vaa sellainen olo, että ketään ei välitä siitä mitä mä sanon" Aleksi sanoo. Nyökyttelen päätäni kuuntelun merkiksi ja pyyhin peukalollani tuon poskille pudonneet kyyneleet.

"Kaspian ei kuuntele yhtään eikä huolehdi koulusta vaikka siitä on monta kertaa sanottu ja mulla on jo nyt älyttömän kova ikävä Juliaa" hän sopertaa itkunsa keskeltä. "Voi muru" sanon ja vedän tuon uudelleen käsieni suojaan. Tällä hetkellä hän itkee rintaani vasten.

"Anteeksi, että olin ihan idiootti aiemmin" sanon ja suukotan häntä hiusten sekaan. "Ei se mitään" hän vastaa ja pyyhkii kyyneliä hupparinsa hihaan.

"Haluun, että Kaspian hoitais koulun hyvin vaikka oon tietenkin ilonen siitä, että se on urheilullinen ja kiinnostaa ura jalkapalloilijana mutta silti koulu on myös tärkeää" Aleksi sanoo ja nyökkään. Olen kyllä hänen kanssaan samaa mieltä vaikka itse en ole mikään hyvä roolimalli kouluasioiden suhteen ja toivon, että Kaspian ei ota minusta mallia.

"Ja oon maailman onnellisin siitä, että Julia pääsee toteuttamaan omia unelmiaan ja näkemään maailmaa mutta silti mulla tulee olemaan ihan hirveä ikävä ja pelkään, että hostperhe ei olekkaan niin kiva ja, että koko vaihtovuosi menisi pilalle" hän jatkaa.

Olen hieman häkeltynyt siitä, että hän on pitänyt tällaiset asiat salassa minulta. Yleensä me jutellaan kaikki asiat läpi heti jotka painavat mieltä ja aina iltaisin ennen nukkumaan menoa kyselemme toistemme kuulumiset jos emme ole ehtineet nähdä päivän aikana. Samoin teemme lastemme kanssa.

"Mä juttelen Kaspianin kanssa huomenna ja voidaan sen jälkeen käydä se kouluasia myös yhdessä läpi mutta nyt mä käyn hakemassa meidän lapset tänne ja katsotaan yhdessä leffaa" sanon ja nousen sängystä ylös.

——