Family Life || Aleksi x Joel [VALMIS]

40.

Joel

Seison makuuhuoneen ovella ja katson Aleksia, joka nukkuu suloisen näköisesti peittoon kääriytyneenä. Olin tulossa pyytämään häntä syömään mutta en minä viitsi herättää häntä kun tuo vihdoin sai unen päästä kiinni.

Suljen makuuhuoneen oven ja lähden takaisin alas. Nipsu vetää omaa ralliansa olohuoneen pöytää ympäri vinkulelu suussaan ja Kaspian istuukin jo keittiössä.

Nostan ruoan pöytään ja istuudun itsekkin alas. Tein Aleksin lempiruokaa eli jauhelihakeittoa.

"Tuutko sä mukaan hakee siskoasi kentältä?" kysyn Kaspianilta, joka mussuttaa tekemiäni sämpylöitä.
"Monelta se oli perillä?" hän kysyy. "Älä puhu ruoka suussa" sanon lempeästi. "Puoli kolmelta" jatkan ja vilkaisen kelloa, joka on pian seitsemän illalla eli tässä olisi vielä ainakin kahdeksan tuntia ennen kun lähdemme hakemaan Juliaa kentältä.

"Jos oon hereillä niin kai mä voin" Kaspian sanoo ja jatkaa syömistä. Nyökkään ja aloitan itsekkin syömään ruokaani, joka hetken aikaa jäähtyi lautasella sillä se oli vielä liian kuumaa omaan suuhuni.

——
Istun olohuoneen lattialla ja leikitän Nipsua. Tuolla on vielä kunnon piikki hampaat niin sattuu jonkin verran kun hän puree. Kaspian meni omaan huoneeseensa pelaamaan ja Aleksi taitaa vieläkin nukkua niin olen nyt vain yksikseni tai onhan minulla Nipsu seuranani mutta tuo ei tällä hetkellä tunnista edes omaa nimeään.

Kuulen kun ovikello soi ja nousen lattialta ylös. Nipsu oli nopeampi kun minä ja nyt hän haukkuu eteisessä ja hyppii ovea vasten.

Nostan tuon riiviö pennun syliini, että hän ei keksi karata ovesta ulos kun avaan sen.

"Moi" Sari sanoo kun avaan oven. "Moi?" sanon kysyvästi. Miksi ihmeessä nuo ovat alkaneet ravata meillä? Vastahan me eilen illalla nähtiin. "Tulin katsomaan, että miten Aleksi voi" hän sanoo ja nyökkään.

Päästän tuon naisen sisään ja lasken Nipsun maahan kun olen saanut suljettua oven. Jos Matti olisi ollut hänen mukanaan niin en varmasti olisi päästänyt kumpaakaan sisälle.

"Aleksi nukkuu ylhäällä mutta tuu nyt sisälle. Otatko kahvia?" kysyn ja yritän olla mahdollisimman ystävällinen vaikka minun tekisi mieli avautua tuolle kuinka minua edelleen ärsyttää hänen miehen käytös meidän perhettä kohtaan.

"Joo kiitos" Sari sanoo ja riisuu takkinsa. Lähden kävelemään keittiöön ja Nipsu tietenkin seuraa minua.

——
Istun keittiössä ja Sari istuu minua vastapäätä. Olen ollut ihan hiljaa sillä ei minulla ole mitään sanottavaa.

Portaista alkaa kuulumaan askelia ja ei mene kauaa kun unisen näköinen Aleksi ilmestyy keittiön oven suuhun.

"Voi poika rakas" Sari sanoo ja menee heti halaamaan poikaansa. Aleksi vaikutti aluksi hieman hämmentyneeltä mutta kiersi kuitenkin kätensä tuon naisen ympärille.

"Ootko saanu nukuttua yhtään?" Sari alkaa heti kyselemään. "Joooh... Sain mä vähän" hän sanoo ja hieroo silmiään. Unisen näköinen Aleksi on kyllä maailman suloisin näky. Etenkin kun hänen hiukset ovat ihan sekaisin ja hänellä on päällään minun huppari sekä collegehousut.

Aleksi kävelee ohitseni ja hymyilen tuolle pienesti.

"Mitä teille oikein kuuluu?" Sari kysyy kun Aleksi on istutunut meidän kanssa pöydän ääreen.

"Ihan hyvää" Aleksi sanoo ja hörppää omasta mukistaan. Vilkaisen Aleksi ja hämmennyn hieman, että hän on noin vähä sanainen. Ajattelin, että hän aikoo kertoa siitä lapsesta mutta ehkä hän ei halua kertoa sitä ja minä kunnioitan häntä.

Nipsu tepastelee keittiöön ja alkaa haukkumaan kun huomio ei kiinnity heti häneen. Kumarrun hieman ja nappaan tuon riiviön syliini. Hän alkaa innoissaan nuolemaan kasvojani.

——
Saatte vielä yhden luvun! <3