Family Life || Aleksi x Joel [VALMIS]

7.

Kaspian

Herään kun aurinko pilkistelee verhojen raosta. Availen hiljalleen silmiäni ja katselen ympärilleni. Huomaan heti ensimmäisenä, että en ole laisinkaan kotona vaan jossain aivan muualla. Katsahdan vierelleni ja huomaan, että vieressäni nukkuu Adessa. Se koulun kuumin muija..

Nousen istumaan mutta käyn heti takaisin makuulle sillä päänsärky on jotain järkyttävää ja minulla on lisäksi huono-olo.

Yritän muistella illan ja yön tapahtumia mutta muistini pätkäisee siihen kun istun vessan lattialla oksentamassa. Sen jälkeen kaikki on ihan hämärän peitossa. Vilkaisen uudelleen vierelleni ja nyt vasta huomaan, että Adessalla ei ole paitaa päällään vaan pelkät rintaliivit. Nostan peittoa ja huokaisen helpotuksesta kun huomaan, että minulla on luojan kiitos bokserit jalassa.

Ovi avautuu ja kaverini pölähtävät huoneeseen sisään. "Tässä olisi rakastavaisille särkylääkettä" Oskar sanoo ja virnuilee perään. Ei kai me vaan..?
"Lopeta" mutisen ja hieron kasvojani. "No metelistä päätellen teillä ainakin oli kivaa" Aatu sanoo ja hänen kasvoillaan lepää ilkikurinen virne.

Katson poikia pitkään ja tunnen kun sisälläni kasvaa paniikki ja pakokauhu tästä tilanteesta pois.

"Chillaa" Oskar sanoo naurahtaen. "Adessa saatto sut sänkyy ku olit nii huonos jamas ja jäi sun vieree nukkuu" tuo poika jatkaa. Salaa huokaisen helpotuksesta, että emme ole tehneet mitään sellaista.

——
Istun terassilla yksin ja polttelen tupakkaani. Nojaan polviini ja puhallan tuon savun ulos. Päänsärky ei ole helpottanut vaan tuntuu, että se on pahentunut. Eikä minulla ole vieläkään mitään muistikuvia oksentamisen jälkeen. Vaikka jätkät kertoi minulle, että mitään sellaista ei ole tapahtunut niin olisi ihan kiva muistaa kuitenkin, että en ole hölmöillyt mitään.

Havahdun ajatuksistani kun kuulen, että joku kävelee taakseni. Käännyn ja kohtaan Adessan lempeän katseen. Sen saman jonka kohtasin yöllä vessan lattialla.

"Mitä sä täällä yksin istut?" hän kysyy ja istuu viereeni. En saa sanotuksi mitään niin päädyn vain kohauttamaan harteitani. "Onks sulla vielä huono-olo?" hän kysyy ja nyökkään. Ei tämä krapula ole mihinkään kadonnut vaikka makaisin X-asennossa tuossa kadulla.

"Sori kun kysyn mutta eihän me viime yönä tehty mitään sellaista?" kysyn ja tunnen kun poskiani alkaa punoittamaan. "Ei" tuo blondi tyttö vastaa ja nyökkään. "Olit tosi huonossa kunnossa sielä vessassa nii autoin sut sänkyyn ja sitten sä vaadit, että mun täytyy jäädä sun kanssa nukkuu mutta en mä olis uskaltanutkaan jättää sua yksin ku oksensit vielä kerran ennen ku nukahdit" hän jatkaa.

Tumppaan röökin tuhkakuppiin ja katselen kengän kärkiäni.

"Miten sä sillä lailla joit?" tuo kysyy ja samalla hän rikkoo hiljaisuuden, joka hetki sitten laskeutui välillemme. "Ollu kotona vähä vaikeeta" sanon ja kohautan harteitani. "Aijjaa miten?" Adessa kysyy ja hän vaikuttaa uteliaalta.

Mietin, että mistä minä oikein aloittaisin sillä emme tunne vielä kovin hyvin. "Sori. Ei sun oo pakko kertoo jos et haluu" Adessa sanoo hetken kuluttua.

——
"Isi on ollu vähä kireenä" sanon ja katselen kengän kärkiäni. Hän on ollut kireänä ja viettänyt paljon aikaa studiolla mutta tiedostan kyllä sen, että osittain se johtuu omasta käytöksestäni mutta minä olen nuori. Kai isätkin ovat joskus mokanneet?

"Eiks sulla oo kaks isää?" Adessa kysyy ja nyökkään. "Mun isosisko kuuntelee niiden musaa" hän sanoo ja nyökkään vain vastaukseksi sillä en tiedä, että mitä minun pitäisi tuolle vastata. En halua mitään pintaliitäjiä elämääni jotka ovat kiinnostuneet minusta vain siksi, että isäni ovat kuuluisia.

"Tiiän ehkä mitä sä nyt ajattelet" hän sanoo ja käännän katseeni tuohon kauniisen tyttöön. "No?" kysyn ja odotan uteliaana vastausta. "Aattelet, että olisin kiinnostunu susta siks, että sun vanhemmat on kuuluisia" Adessa jakaa ajatuksiaan. "Tiiän miltä susta tuntuu ku tutustut uusiin ihmisiin. Mun pappa soitti kuuluisassa bändissä ja jotkut on halunnu tutustuu muhun sen takia" hän jatkaa.

"Saaks kysyy, että missä bändissä sun pappa on soittanu?" kysyn. "Hanoi Rocksissa ja ku meillä on sama sukunimi nii jotenkin ihmiset osaa yhdistää" Adessa vastaa ja kohauttaa harteitaan. Nyökkään vain enkä viitsi udella häneltä enempää sillä huomaan, että hän ei haluaisi puhua siitä.

Istumme hiljaa vierekkäin ja huomaan, että poliisiauto lähestyy Oskarin taloa.

——