Family Life || Aleksi x Joel [VALMIS]

34.

Aleksi

Laitan astiat tiskikoneeseen ja sen jälkeen laitan sen päälle. Kaspian linnottautui omaan huoneeseensa kesken illan vieton enkä tiedä, että miksi. Hän pelasi puhelimellaan mutta lähti sitten omaan huoneeseen eikä häntä ole näkynyt sen jälkeen. Ehkä täytyisi kohta käydä katsomassa, että mikä meininki siellä oikein on.

Nipsu vähän vierasti meidän vieraita mutta sitten hän innostui kun pienemmät lapset vierittivät hänelle palloa.

Joel lähti juuri Nipsun kanssa käymään lenkillä ja sen jälkeen alamme valmistautumaan nukkumaan. Kello lähenee jo puolta yhtätoista ja Kaspianilla olisi huomenna koulua. Hän opiskelee tällä hetkellä etänä kunnes ollaan saatu sovittua koulun vaihdosta. En halua, että hän on hetkeäkään koulussa jossa häntä pahoinpidellään.

Kävelen portaat ylös ja suuntaan Kaspianin huonetta kohti. Koputan tuon oveen ja avaan sen kun saan myöntävän vastauksen. Kurkistan sisään ja nään kun tuo poika makaa sängyllään puhelin kädessään.

"Onko kaikki hyvin?" kysyn kun istudun tuon sängyn reunalle. "Kuinka niin?" Kaspian kysyy ja kurtistaa kulmiaan. "Ajattelin vaan kun lähit nii yhtäkkiä ylös" sanon ja katselen poikaani. "En vaa jaksanu kuunnella niiden naperoiden huutoo ja sitä kauheeta töminää kun ne juoksi" Kaspian sanoo ja kohauttaa harteitaan.

Nyökkään vain ja nousen ylös tuon sängyltä. "Rupee pian nukkumaan, että jaksat opiskella huomenna" sanon ja Kaspian nyökkää vain. Poistun tuon pojan huoneesta ja suljen oven perässäni.

Jäin miettimään hänen sanojaan. Haittaisiko häntä jos meille tulisi jossain vaiheessa pikkuinen? Kyllä lapsista lähtee ääntä ja silloin kun lapset olivat nuorempia niin kyllä täälläkin oli kova vilske ja meteli.

——
Makaan sängyssä ja seuraan katseellani kun Joel kävelee makuuhuoneeseen. Miten olenkaan saanut itselleni noin komean aviopuolison?

"Oot tosi kalpee" sanon ja katselen aviomiestäni, joka on kipeän näköinen. "Ulkona oli tosi kylmä ja sielä on kova tuuli" hän sanoo. "Miten se vaikuttaa siihen, että oot kalpee?" kysyn pienesti naurahtaen. Joel vain kohauttaa harteitaan ja kaivautuu peiton alle. Kurtistan kulmiani. Tuo mies ei kyllä ole nyt oma itsensä.

"Hyvää yötä rakas" sanon ja silitän tuon kylkeä.
"Mmh" hän mutisee ja vetää peittoa paremmin päälleen.

Herään kun kuulen oksentamisen ääniä. Kurotan kädelläni yöpöydälle ja laitan yövalon päälle. Joel ei makaa vieressäni. Nousen istumaan sängyn reunalle ja huomaan, että hän on oksentanut makuuhuoneen lattialle.

Nousen ylös ja lähden kävelemään vessaa kohti. Astelen vessaan ja huomaan, että Joel istuu vessan lattialla ja pitelee vatsaansa. "Rakas?" sanon kysyvästi ja tuo kääntää katseensa minuun. Hän on aivan kalpea ja itkuisen oloinen.

"Voi rakas" sanon ja kiedon käteni tuon ympärille.
——
Muutama päivä ollu hiljaista täällä kun oon ollu tosi kipee viimeset pari päivää..🤒 Pidän muutaman päivän vielä taukoo kirjottelusta mutta kirjottelin tän ny teille loppuun minkä kerkesin alottaa ennen ku tulin kipeeks.