Family Life || Aleksi x Joel [VALMIS]

17.

Joel

Avaan huoneen oven ja kohtaan järkyttävän näyn. Kaspian on repinyt kanyylin pois kädestään ja hän itkee sängyllä täristen. Kiiruhdan tuon itkevän pojan luokse ja kierrän käteni hänen ympärilleen. Yllätyn hieman kun tuo ei vastustele ollenkaan vaan kiertää myös omat kätensä ympärilleni.

"Shh.. Ei mitään hätää rakas" sanon ja silittelen hellästi poikani selkää. Tunnen kun kyyneliä valuu myös silmistäni. Kaikki ahdistus ja huoli purkautuu nyt itkuna.

"Saako isin pyytää tänne?" kysyn mutta Kaspian pudistaa päätään. Nyökkkään ymmärtäväisenä ja toivon, että tuo poika alkaisi pian kertomaan minulle, että mitä kaikkea tässä on oikein taustalla.

Painan kutsupainiketta, että hoitaja tulisi pian ja laittaisi Kaspianille kanyylin uudelleen.

Pian joku hoitaja tulee huoneeseen. "Mikä täällä on hätänä?" hän kysyy. "Kanyyli pitäisi laittaa uudelleen. Kaspian on repiny sen pois" kerron ja tuo hoitaja nyökkää. Hän puhdistaa vanulapulla pojan kämmenselän ennen kun alkaa laittamaan uutta kanyylia.

Kaspian vetää kätensä pois juuri ennen kun hoitaja on pistämässä. "Rakas kun se on pakko laittaa" sanon ja silittelen tuon olkapäätä. "En mä haluu sitä" hän sanoo. "Mutta se olisi ensi arvoisen tärkeää laittaa" hoitajakin sanoo. "En mä silti halua sitä!" Kaspian huutaa.

Silittelen tuon päätä, että hän rauhoittuisi hieman. Hoitaja yrittäisi kohta laittaa sitä uudelleen.

——
Poistun käytävän puolelle ja samalla oven avauksella sisään menee vartija. Kaspian yritti lyödä hoitajaa kun hän olisi laittanut hänelle sen kanyylin. Minun oli pakko poistua hetkeksi.

Huokaisen syvään ja istun penkille Aleksin viereen.
"No?? Mitä sielä tapahtu??" Aleksi kysyy ja katsoo minua odottaen vastausta. "Kaspian itki kun menin sinne ja kaikki oli ihan hyvin, että se anto mun halata sitä ja se halas takasin mutta se oli repiny kanyylin pois niin piti pyytää hoitaja laittaan se takasin" kerron ja Aleksi nyökkää kuuntelun merkiksi.

"Se jotenkin provosoitu siitä hoitajasta ja ei antanu sen laittaa uutta kanyylia vaan se yritti lyödä sitä niin nyt sinne meni vartija sen hoitajan turvaks ja mun oli pakko poistua hetkeks" jatkan. Aleksi painaa päänsä käsiin ja huokaisee syvään.

Lasken käteni tuon selälle ja silitän pienesti. En halua edes kuvitella, että kuinka paljon se vartijan läsnä olo on häntä provosoinut kun pelkkä hoitajan näkeminen aiheutti tollaisen kohtauksen. Luulen, että tässä voi olla kyse myös siitä, että hänellä on vieroitusoireita. Tässä on taas yksi asia, joka aivan varmasti tullaan ilmoittamaan sosiaalityöntekijöille.

"Vieläkö sua sattuu vatsaan?" kysyn ja yritän saada ajatukset edes hetkeksi muualle. Aleksi pudistaa päätään. No hyvä, että edes yksi asia on hyvin.

——