Family Life || Aleksi x Joel [VALMIS]

18.

Joel

Muutama päivä on kulunut siitä kun Kaspian lähti Hämeenlinnaan laitokseen rauhoittumaan. Kyse on vain muutamasta viikosta mutta Aleksi otti sen poikkeuksellisen raskaasti. Hän on itkenyt melkein tauotta mutta nyt hän nukkuu vieressäni sohvalla.

Silittelen hänen pehmeitä hiuksia ja katselen televisiota. Julia tulee huomenna kotiin niin minulla ja Aleksilla on vielä hetken kahden keskistä aikaa. Katselen ympärilleni ja tajuan, että täällä olisi aivan pakko siivota sillä kaikki ovat aivan hujan hajan.

Muutaman kuukauden kuluttua kotimme valtaa tyhjyys kun meidän ilopilleri lähtee toiselle puolelle maailmaa. Olen onnellinen, että meidän tytär uskaltaa lähteä toiseen maahan jossa on aivan eri kulttuuri ja kieli. Uskon, että hän tulee pärjäämään oikein hyvin mutta kyllä silti ikävä tulee.

Aleksi on välillä itkeskellyt kun Julian lähtö lähenee ja nyt tuli tämä Kaspianin juttu. Kyllä tässä on ollut kovilla koko perhe mutta toivon, että tästä kaikki kääntyy paremmaksi.

Minulla on Aleksille ja itse asiassa koko perheelle pieni yllätys, joka saapuu meille ensi viikolla. Kaspian pääsee näkemään sen myös kun palaa takaisin kotiin. Huomenna ajattelin, että voisimme soitella hänelle videopuhelua kun saadaan toinen lapsista kotiin.

Ollaan kuitenkin saatu sosiaalityöntekijältä kuulla, että miten Kaspianilla menee kun hänestä ei ole paljoa kuulunut mitään. Hän on alkanut taas syömään, ei ole vieroitusoireita sekä hän on enemmän sosialisoitunut. Toivon, että tämä pitää ja hän olisi kotona samanlainen ja vanhat kaverit jäisivät taakse sillä he eivät ole olleet kovin hyvää seuraa meidän pojalle.

——
Aleksi heräsi jokin aika sitten ja syötiin melkein heti hänen herättyä ja olen iloinen, että hänelle maistui niin hyvin tekemäni ruoka. Nyt makoilemme vain sohvalla ja katselemme televisiota. Pyörittelen tuon hiuksia sormeni ympärille ja hymyilen itsekseni.

Tuskin kukaan olisi ikinä uskonut, että minä Joel Eerik Salomon Hokka olen naimisissa ja minulla on kaksi aivan ihana lasta sekä se, että asun omakotitalossa. Sanoisin, että asiat ovat aika mallillaan.

Bändin kanssa menee myös hyvin ja meillä riittää faneja vaikka emme ole keikkaileet enää viimeiseen viiteen vuoteen kovin ahkerasti mutta ensi kuussa meillä on muutama keikka pitkästä aikaa. Yhtenä päivänä ajattelin, että haluan perua ne ja keskittyä perheeseeni mutta nyt kun on edes vähän valoa tunnelin päässä niin kyllä minä haluan ne keikat vetää.

"Mitä sä mietit?" Aleksi kysyy ja katselee minua tuolla hänen vekkulilla hymyllään. "Sitä, että vaikka tässä on ollu vähän murhetta niin silti kaikki asiat on aika hyvin" sanon ja silittelen tuon pehmeitä mustia hiuksia. Hänellä on nykyään samanlaiset mustat hiukset sillon kun bändimme oli euroviisuissa vaikka hän leikkasi lyhyet hiukset myöhemmin niin minä olen kyllä tyytyväinen, että hän on kasvattanut nuo taas takaisin niin minulla on jotain mitä hiplata. Ha ha.

"Meillä on kaks lasta, toisemme, omakotitalo ja bändi" luettelen ja Aleksi katselee minua hymyillen.
"On ihana nähdä kun sä taas hymyilet" sanon ja yhdistän huulemme.

——