Family Life || Aleksi x Joel [VALMIS]

13.

Joel

Seisoskelen pihalla ja vedän syvään henkeä. Nyt jos koskaan minun tekisi mieli vetää yksi hermosauhu mutta olen lopettanut tupakoinnin kokonaan. En polta enää edes silloin harvoin kun olen viihteellä.
Katselen kun ambulanssi ajaa pillit päällä sairaalan pihaan ja vievät potilaan päivystyksen puolelle.

Huokaisen syvään ja siirryn takaisin sairaalan sisätiloihin. Lähden etsimään kahvioo, että saan sen kahvin ja voisin viedä Aleksille jotain syömistä samalla sillä hän ei ole syönyt mitään koko päivänä.

Vilkaisen puhelintani kun seison kahvion jonossa, että onko joku soittanut tai laittanut viestiä mutta ainut ilmoitus, joka puhelimeni ruudulla on instagramista.

Kävelen takaisin lastenpoliklinikan puolelle ja lähden etsimään odotusaulaa josta jokin aika sitten lähdin. Tämä on niin sekava paikka ja odotusauloja sekä osastoja on monta. Jos täällä ei eksy niin se on kyllä vuosisadan suuri ihme.

Löydän kuitenkin perille ilman, että kysyin apua. Aleksi istuu tuolilla ja nojaa polviinsa. Hän on haudannut hänen kauniit kasvot käsiensä taakse.

"Toin sulle katkarapu patongin ja jaffan" sanon ja ojennan molemmat hänelle. "Ei mulla oo-" Aleksi on sanomassa mutta keskeytän hänet: "Rakas. Et oo syöny mitään eilisen jälkeen ja sä et jaksa jos et syö. Sun verensokeritkin on kohta niin alhaalla, että pyörryt pian. Syö edes muutama haukku ja juo vähän limsaa" sanon ja katselen tuota miestä, joka on ihan kalpea.

——
"Hyvä" sanon hymyillen kun Aleksi kuitenkin söi koko patongin sekä joi jaffan. Hänellä taisi sittenkin olla nälkä vaikka ensin väitti muuta. Sari silittää poikansa hiuksia ja Matti puolestaan lukee jotakin lehteä jonka hän juuri otti viereisestä lehtitelineestä. Hän vaikuttaa kyllä vähän siltä, että häntä ei huvita olla täällä.

Kaivan puhelimen taskustani ja ajattelin, että tässä odotellessa voisin viestitellä äidilleni, että mitä asiaa hänellä oikein mahtoi olla.

| Whatsapp äiti - Joel |

Joel: Moi, yritit soittaa?

Äiti: Miten teillä menee siellä? Onko Kaspianin tilasta jotain uutta tietoa?

Joel: Ei olla saatu mitään muuta tietoa kun, että hänet oli tajuttomana tuotu tänne.

Äiti: No on kyllä outoa, että edes lapsen vanhemmille ei ilmoiteta mitään.

Joel: Mmh..

Äiti: Miten Aleksi voi? Sari viestitti aiemmin, että Kaspian on joutunut sairaalaan ja, että Aleksi on ihan maassa.

Joel: On se vieläkin ja niin oon mäkin. Riideltiin ennen kun Kaspian karkas taas kotoa ja myöhemmin sen kaverin äiti soitti siitä.

Äiti: Kerro Aleksille rakkaita terveisiä ja laita viestiä kun tiedätte jotain. Soitan huomenna!

Joel: Joo.

——
Laitan puhelimeni takaisin taskuun ja hörppään loput kahvistani. Heitän tuon pahvisen mukin viereiseen roskikseen ja huokaisen syvään. Toivon todella, että saisimme edes jotain tietoa pian tai, että pääsisimme edes katsomaan lastamme.

Kumarrun hieman ja suukotan Aleksia poskelle.

"Oletteko te Kaspian Hokan vanhemmat?" kuuluu yhtäkkiä ääni edestämme. Nostamme molemmat salaman nopeasti katseemme tuohon lääkäriin, joka seisoo edessämme. "Joo ollaan" sanon ja jään odottamaan, että mitä tuolla on kerrottavaa meille.

"Eli Kaspian tuotiin tänne tajuttomana. Hän kyllä heräsi kun ensihoitajat herättelivät häntä ja saivat juotettua hänelle lääkehiiltä. Matkalla hän kuitenkin meni tajuttomaksi eikä reagoinut mihinkään" lääkäri selittää. "Kaspianilta otettiin verikokeet ja hänen verestään löytyi huomattava määrä amfetamiinia sekä pieni määrä kannabista. Lisäksi hänelle tehtiin vatsahuuhtelu" lääkäri jatkaa.

"Onks se hereillä ja voiks sitä mennä katsomaan?" kysyn. "Kaspian nukkuu tällä hetkellä, että enemmän hänen tilastaan saadaan selville kun hän on hereillä mutta voitte kohta mennä katsomaan häntä" lääkäri sanoo ja nyökkään. "Ja kun Kaspian on alaikäinen niin jouduimme tekemään hänestä lastensuojeluilmoituksen" lääkäri sanoo ja nyökkään uudelleen. Sosiaalityöntekijöiden tapaaminen on tullut jo tälle perheelle varsin tutuksi.

——