Family Life || Aleksi x Joel [VALMIS]

54.

Aleksi

Istun käytävällä lasten kanssa ja viesitelen Joelin äidin kanssa. Hän on huolissaan pojastaan ja sanoi, että voisi tulla ensi viikolla käymään jos meille vain sopii ja tottakai se sopii. Olen paremmissa väleissä Joelin vanhempien kanssa kun omieni.

Laitan puhelimen takaisin taskuun ja vilkaisen lapsia. Molemmat pelaavat puhelimillaan jotakin peliä. Tämä odottaminen on heille varmaan tuskaa tai miksi ei meille kaikille kun ei tiedä, että mikä Joelia vaivaa. Luulin, että leikkaus meni hyvin ja se tulehdus saatiin poistettua.

Ei mene kauaa kun lääkäri tulee luoksemme ja toivon, että hänellä olisi nyt jotain kerrottavaa meille.

"Mitään syytä kivuille ei löydetty muuta kun, että leikkaushaava punoittaa hieman mutta nyt täytyy olla äärimmäisen varovainen, että se ei repee ja ala vuotamaan. Kipulääkettä lisättiin hieman mutta huomenna sitä pyritään alkaa laskemaan" lääkäri sanoo ja nyökkään.

"Joelia voi varmaan mennä katsomaan?" kysyn ja lääkäri nyökkää.

"Käydään kattoo iskää vielä ennen kun vierailuaika päättyy ja lähdetään sitten kotiin. Teillä varmaan alkaa oleen jo nälkä" sanon ja molemmat lapset vain nyökkäävät.

——
Joelilla lisättiin kipulääkettä ja se väsyttää häntä niin ei tuo mies ole nyt oikein puhetuulella ja hänen pitäisi muutenkin levätä.

"Haluisitko sä kattoo koneelta jotain sarjaa vai alatko sä nukkumaan?" kysyn ennen kun me lähdetään kotiin. "Ala vaan nukkumaan" sanon ja silitän hänen olkapäätään. Ei hän vastannut kysymykseeni mitään mutta huomaan kyllä, että hän on todella väsynyt.

"Pian sä rakas pääset kotiin meidän kanssa" sanon ja suukotan häntä poskelle. Silitän hänen hiuksiaan vielä ennen kun nousen tuolilta ylös. Hän nukahti ja vierailuaika päättyy ihan juuri niin lähden lasten kanssa kotin.

"Heippa iskä" molemmat sanovat vielä ennen kun lähdemme.

Istudun autoon ja huokaisen syvään. "Mitä sä isi huokailet?" Julia kysyy samalla kun hän laittaa turvavyötä kiinni. "Haettaisko vaan mäkkäristä ja mennään kotiin syömää? Lämmitetään vielä vaikka sauna?" ehdotan ja saan molemmilta myöntävän vastauksen.

"Isi" Kaspian sanoo ja nostan katseeni taustapeiliin sillä tuo poika istuu takapenkillä. "Niin?" kysyn ja huomaan, että hän menee hieman vaikeaksi. "Mä en haluis mennä huomenna kouluun.." Kaspian mutisee ja kääntää katseensa ikkunaan. "Mä laitan teidän molempien opettajille viestiä, että ette tuu huomenna ja kerron Joelin tilanteen" sanon ja Julia nyökkää.

Ei sillä ole mitään väliä sillä huomenna on perjantai ja Julialla olisi muutenkin vain ruotsin sekä kemian tunnit.

Ja olen itsekin kotona sekä Joelin tilanne on nyt mikä se on. Kyllä minä huomaan, että lapsia se surettaa mutta ei sairastumisella nyt oikein voinut mitään.

"Tulisitteko te isin viereen nukkumaan?" kysyn ja ajetelen kohti mäkkäriä. "Joo" molemmat vastaavat yhä aikaa. Nipsukin täytyy käyttää ulkona heti kun pääsemme kotiin. Raukka on ollut yksin monta tuntia kun olemme olleet sairaalassa eikä sinne saa tuoda koiria.

——
"Hyi kun ulkona on kylmä" sanon kun olen juuri tullut Nipsun kanssa ulkoa. Pakkanen on kiristymässä taas yötä vasten. Ihan hyvä, että sauna on päällä sillä olen aivan jäässä mutta ensin kyllä syön. Ruokani on jo varmaan kylmää sillä lähdin suoraan koiran kanssa ulos mutta kyllä minulle ruoka silti maistuu.

Käyn vessassa pesemässä kädet ja suuntaan sitten olohuoneen puolelle. Lapset ovat ehtineet jo syömään sillä välin kun olin ulkona niin syönyt nyt sitten yksikseni tai ei minun ihan yksin tarvitse olla sillä Nipsu pyörii jaloissani.

"Kuules koira kun nää ranskalaiset on aivan liian suolasia sulle" sanon ja tuo koira tuhahtaa minulle ja painuu sitten omaan pesäänsä nukkumaan.

Kaspian löntystelee portaat alas ja lösähtää viereeni sohvalle. "No mitäs poika?" kysyn suu täynnä hampurilaista. "Ei mitää" tuo mutisee ja kaivaa puhelimensa collegehousujensa taskusta.

"Onkos sulla ketään poikaa kiikarissa?" kysyn ja virnistän perään. "Ei" Kaspian sanoo tuhahtaen. "No ei sillä mikään kiire ole" sanon ja juon loput limusta.
"Voit kysyä isiltä aina jos jokin mietityttää" sanon ja tuo poika vain pyöräyttää silmiään. "Joo joo" hän mutisee.

Röyhtäisen kun olen saanut syötyä ja käyn sitten sohvalle makaamaan. "Nyt on kyllä isi täynnä" sanon ja taputan vatsaani. Nipsu hyppää sohvalle ja käy jalkojeni väliin makaamaan.

——