Family Life || Aleksi x Joel [VALMIS]

99.

Aleksi

Availen silmiäni kun auringon valo pilkistelee verhojen raosta ja väsyneenä hamuilen puhelinta yöpöydältä. Suljen silmäni kun puhelimen näytön valo paistaa kirkkaammin kuin auringon valo ja tuntuu, että sokeudun pian. Keräilen itseäni hetken aikaa ja vilkaisen kelloa, joka on vähän yli kahdeksan aamulla. Tunnen kun Joelin käsi kiertyy ympärilleni ja tuo kuorsaa pienesti.

Lasken puhelimen takaisin yöpöydälle ja yritän saada uudelleen unen päästä kiinni mutta se voi olla hankalaa sillä auringon valo häiritsee. Ajatukset kuitenkin alkavat pyörimään päässäni sekä vatsaani sattuu. Alkoholi ei taida enää sopia minulle. Siirrän tuon kuorsaavan miehen kättä pois ympäriltäni, että pääsen nousemaan ylös. Vatsaani vääntää ja tuntuu kun olisi turvonnut.

Hipsin hiljaa makuuhuoneesta pois sillä Joel nukkuu vielä sekä Tommi myös sillä hän jäi meidän luokse yöksi kun hän meinaa lähteä tänään takaisin Ouluun. Kokoonnumme sitten myöhemmin bändin kanssa ja suunnittelemme lopetusta tarkemmin. Suuntaan heti ensimmäisenä yläkerran vessaan ja edelleen vatsaani sattuu sekä tuntuu oudolta. Nostan paitaani ja järkytyn.

Ovelta kuuluu koputus, joka säikäyttää minut. Lasken paidan nopeasti alas sekä yritän vaikuttaa mahdollisimman normaalilta. Avaan oven tärisevin käsin ja sisälläni velloo outo tunne. Kohtaan Joelin väsyneen katseen ja mitään sanomatta tuo mies kävelee ohitseni vessaan. En itse ehtinyt  käymään lainkaan vessassa ennen kun tuo mies heräsi ja kiilasi minun ohitseni sinne.

Huokaisen syvään kun alan kuulemaan oksentamisen ääniä oven toiselta puolelta. Avaan oven ja kohtaan näyn kun tuo blondi mies on kyykistynyt valkoisen posliiniesineen eteen. Tekisi mieli jättää hänet yksin potemaan krapulaansa mutta ei minun sydän kestä sellaista. Kyykistyn hänen taakseen ja silittelen selkää. Oma vika kun joi itsensä tuohon kuntoon ja samoin Joonas.

Kukaan meistä ei ole juonut pitkään aikaan ja tuli taas todistettua, että ei olisi kannattanut kun tuo oli heti tuollaisessa kunnossa. Minä ainakin olen jo aivan liian vanha tällaiseen alkoholiin ja biletykseen. Joel meni vielä hetkeksi nukkumaan pientä humalaansa pois ja itse suuntaan alas sillä vatsaani kurnii jo hieman vaikka oloni on vieläkin hieman outo mutta kai se tästä.

——

Istuskelen yksin keittiössä aamukahvin äärellä ja katselen ikkunasta ulos kun ajatukset pyörivät päässäni. Lapset ovat kasvaneet viime aikoina aivan liikaa ja tuntuu, että me vanhemmat ollaan jo hieman tarpeettomia kun lapset aikuistuvat kovaa vauhtia mutta meidän poika kyllä tarvitsee  vanhempien tukea vielä monta vuotta. Ei tuo poika kyllä hirveästi enää jaa omia asioita.

Meidän pojan poikaystävä Daniel ei ole käynyt meillä enää pitkään aikaan eikä hän ole puhunut siitä enää mitään. Nuorilla seurustelukumppanit vaihtelevat mutta ihmettelen kyllä kun meidän poika on aina jutellut meille kaikesta tai ainakin lähes kaikesta. He olivat niin ihastuneita toisiin ja viettivät paljon aikaa yhdessä. Ehkä hän kertoo meille itse siiten kun on valmis siihen.

Havahdun ajatuksistani kun tuo meidän bändin nallekarhu Tommi alkaa heräilemään sohvalta ja tuo huokaisee tuskaisen kuuloisesti kun nousee sohvalta ylös. "Ai jumalauta mun selkä" tuo murahtaa ja yrittää venytellä selkäänsä. Naurahdan pienesti ja hörppään kahvistani. Olen myös joskus nukkunut tuossa sohvalla ja se ei kyllä tee selälle yhtään hyvää sitten ollenkaan.

"Siinä olisi kahvia ja leipää tarjolla " sanon sekä nyökkään lautasta kohden johon olen tehnyt jo aamupalaleivät valmiiksi. Tommi istuu minua vastapäätä ja kaataa kahvia omaan mukiinsa sekä kaivaa puhelimen collegehousujensa taskusta. "Oho, Olivia on soittanut 5 kertaa" Tommi sanoo ja vaikuttaa hämmentyneeltä.  "Ehkä parempi soittaa takaisin" mutisen ja juon kahvia.

Tuo mies ottaa kahvimukin käteensä ja nousee sitten ylös. Hän menee takapihalle puhumaan ja minä jäin yksin istuskelemaan keittiöön. Portaista alkaa kuulumaan askelia ja tiedän, että se on Joel, joka on juuri herännyt. Tuo blondi mies laahustaa keittiöön ja hän on edelleen krapulaisen näköinen. "No mutta huomenta" sanon ja nousen ylös sekä otan astiakaapista mukin.

Kaadan tuolle miehelle kahvia mukiin ja ojennan muutaman voileivän. "Saisiko olla vielä jotain muuta?" kysäisen ja istun takaisin paikalleni. "Kai näillä pääsee takaisin elävien kirjoihin" Joel mutisee ja kaataa maitoa kahvinsa sekaan. Tommi tulee takaisin sisälle ja tuo on turhautuneen ja vihaisen oloinen. "Täytyy lähteä kun Jasper on taas.." Tommi huokaisee ja nyökkään.

——