Kelmien aikakausi I: Viides kelmi

2. Lajittelu seremonia ja uutiset räyhääjältä

Antakaa anteeksi. Tää lajittelu menee aivan liian nopeesti, tiiän.

Sirius Musta pov

Istuimme kaikki neljä alas vakituisille paikoillemme, odottamaan seremonian alkamista. Puheen sorina vaimeni heti, kun ykkösluokkalaiset tulivat saliin Minervan johdolla. Minerva laittoi lapset riviin ja laski penkin ja hatun sen päälle. Lajitteluhattu aloitti sen joka vuotisen laulun.

On taas tullut aika,
uuden lukuvuoden.
Tylypahka,
on taas täyteen ahdettu.
Se turvanamme,
olkoon taas vuoden seuraavahan.
Vaan vaanii vaara velhoyhteisöä.
On sota,
emme sitä kiistämähän.
Va-

Minerva huitaisi hattua, jotta se lopettaisi tunnelman lannistamisen. Hattu rykäisi, ja jatkoi.

Neljä tupaa joihin lajitella.
Tehtäväni,
on sielujannne tutkiskella.
On vaihtoehdoista ensimmäinen nimeltään,
ROHKELIKKO!
Herra Rohkelikon perustama.
Toinen nimeltään,
KORPINKYNSI!
Rouva Korpinkynnen perustama.
Kolmas kuuluu,
LUIHUINEN!
Herra Luihuisen perustama.
Neljäs on,
PUUSKUPUH!
Rouva Puuskupuhin perustama.
Neljä perustajaa,
neljä tupaa.

Jos olet jalo ja urhoollinen,
olet vaihtoehdoista ensimmäinen.
Jos olet etevä ja viisas,
olet vaihtoehdoista toinen.
Mikäli olet kunnianhimoinen ja lahjakas,
olet kolmas.
Jos olet avulias ja ystävällinen,
luonteeltasi puhdaspulmunen,
olet vaihtoehdoista neljäs.

Lajittelu alkoi.

"ROHKELIKKO!"Me hurrasimme.

"LUIHUINEN!" Me buuasimme.

Remus Lupin pov

Ruoka oli erityisen hyvää, johtui luultavasti siitä, että täysikuu olisi ylihuomenna, ja liha maittoi. Yleensä en syö juurikaan. Mutta juuri ennen täysikuuta ruoka kyllä maittaa.

"Hyvä Kuutamo! Sinä syöt!" James hymyili. Minä mulkaisin häntä, ja viestin sillä ha ha, koska en voinut sanoa mitään kun suu oli täynnä kinkku piirakkaa. James naurahti huvittuneena samalla, kun Sirius yritti parhaansa olla tukehtumatta leipäänsä. Peter taputti häntä selkään jottei tuo kuolisi.

Huomasin katsovani Siriusta eri tavalla kun normaalisti, ja käänsinkin sitten heti katseeni alas. Mitäköhän siitäkin tulisi?

Kun sain nieltyä, päätin heittää Jamesille takaisin. Hän oli juuri ottanut suuhunsa ison palan kalaa, ja oli oiva hetki iskeä. "Hyvä Sarvihaara! Et tuijota Lilyä!" Virnistin ilkikurisesti hänelle, kun hän katsoi minua ilmeellä joka kertoi tämä ei jää tähän, ja sitten kääntyi katsomaan Lilyä, joka katsoi meitä paheksuen.

James sitten päätti vaihtaa puheen aihetta. "Evans antoi minulle ja Siriukselle molemmille kaksi viikoa!!" "Tosi epäreilua. Hänellä ei ole todisteita." Sirius yhtyi keskusteluun. "Hänhän ei ole väärässä. Te sen teitte." Sanoin. "Tottakai me sen teimme. Me olemme kelmejä, me emme odota Tylyphakaan asti, ennen kuin aloitamme! Mutta silti!" Sirius intti. Pyöräytin silmiäni, enkä vastannut mitään.

James Potter pov

Kävelimme ykkösluokkalaisten perässä, kohti Rohkelikkotornia. Remus oli edessä Evansin kanssa, johdattamassa ykkösluokkalaisia.
Minä ja Sirius puhuimme huispauksesta, kuinkas muutenkaan. Peter oli teillä tietämättömillä. Varmaan jäänyt ihastelemaan jotain muotokuvaa ja jäänyt sitten jälkeen.

Lopulta pääsimme lihavan leidin muotokuvalle ja pysähdyimme. Remus ja Evans kääntyivät meihin päin ja Evans alkoi puhua.
"Tervetuloa, uudet ja vanhat oppilaat Roheklikko-torniin. Minä vien ensiluokkalaiset tytöt omiin makuusaleihinsa, ja Remus tässä-" Remus heilautti kättään. "-vie ensiluokkalaiset pojat omiin makuusaleihinsa." Sitten Remus avasi suunsa. "Rohkelikolla täytyy sanoa tunnussana lihavalle leidille, joka vaihtuu suunilleen joka toinen viikko. Tunnussanat ilmoitetaan aina meille valvojaoppilaille, ja me sitten laitamme ne aina oleskeluhuoneen ilmoitustaululle. Nyt tunnussana on kermakalja." Remuksen lausuessa viimeisen sanan, muotokuva-aukko avautui, ja vyöryimme kaikki sisään. Evans ja Remus alkoivat viemään ympärilleen katselevia ensiluokkalaisia makuusaleihin. Loput menivät kuka minnekkin. Minä ja Sirius menimme kelmien makuusaliin odottamaan Peteriä ja Remusta.