17. Weasleyt

147 15 19
                                    

Sori tulee nyt kamalasti Reguluksen näkökulmaa, mut sillä on nyt menossa just tarina enkä pystyis kirjottaa yhtä paljon tällä hetkellä jonkun muun näkökulmasta 🙈

[sanat: 1365]

Regulus Musta pov

Heräsin rauhallisesti ja hyvin levänneenä. James ei ollut vieressäni, mutta kuulin viereisessä huoneessa olevan suihkun. Sirius yleensä nukkui pitkään, joten oletin hänen olevan yhä nukkumassa. Nousin ylös ja venyttelin käsiäni ja jalkojani. Päästin pienen äänen hyvästä tunteesta ja siirryin penkomaan vaatteita.

Päädyin pukemaan farkut ja Jamesin villapaidan. Menin alakertaan, jossa haistoin lumoavan lettujen tuoksun. Kävelin keittiöön, josta löysin Euphemian paistamasta lettuja. "Huomenta Regulus!" Euphemia hymyili. "Huomenta" hymyilin. "Miten nukuit?" hän kysyi. "Loistavasti, kiitos. Entä sinä?" kysyin. "Voi, sinulta jos joltakin löytyy käytöstavat! Nukuin loistavasti, kiitos vain" Euphemia sanoi. Olimme hetken hiljaa. "Äiti?" kysyin varovaisesti. Näin Euphemian hymyn kaksin kertaistuvan, kun hän kysyi "Niin, Regulus?" "Voinko auttaa jotenkin?" kysyin.

"No jos nyt välttämättä tahdot, niin voisitko kattaa pöydän?" äiti kysyi. "Joo, toki" sanoin. Otin viisi lautasta ja asetin ne Pottereiden ruokapöydälle tuolien eteen. Sitten otin viisi lasia ja laitoin ne paikoilleen. Sitten servetit, haarukat ja veitset. Sitten hain vesikannun ja täytin sen. Vein sen sitten pöytään. Otin myös vaasin, jossa oli kukkia olohuoneesta ja asetin sen keskelle pöytää vesikannun viereen. "Näyttääpäs nätiltä" kuulin äänen, kun ihastelin lopputulosta.

Nostin katseeni nähdäkseni Jamesin nojailevan ovenkarmiin. Hänen hiuksensa olivat märät, joka vain todisti minulle, että hän oli tosiaan ollut se käymässä suihkussa. "Kuinka kauan olet oikein ollut siinä?" kysyin naurahtaen. Hän tuli luokseni ja veti minut halaukseensa. Hän nosti leukaani ja suuteli minua hitaasti huulille. Sitten vetäydyimme pois. "Hyvän huomenen suudelma. Olin tuossa kuitenkin sen verran, että huomasin sinun kattavan upeasti. Lisäksi huomasin, että joku on käynyt varkaisilla vaatekaapillani" hän hymähti.

Punastuin ja piilotin kasvoni hänen rintaansa. "Mutta se on niin lämmin, pehmeä, iso ja se tuoksuu ihan sinulta!" sanoin. "Unelmien villapaita vai?" James kysyi. "Joo!" sanoin. Hän suukotti hiuksiani. "Se on okei, rehellisesti sanottuna se näyttää hurmaavalta ylläsi" hän sanoi. Hymyilin ja olin aika varma, että hän huomasi sen.

"James?" Euphemia kysyi keittiöstä. "Niin?" James kysyi nojaten leukaansa pääni päällä. "Tule nostamaan ruokapöytään" Euphemia sanoi. "Mutta olen nyt Reguluksen kanssa!" James valitti. Euphemia tuli sitten itse kantaen lettulautasta ja laittoi sen pöydälle. Hän pyöritteli matkallaan silmiään ja mutisi jotain, josta en saanut selkoa.

"Lettuja!" James hihkaisi iloisesti. "Niin, mutta elä koske niihin ennen kuin haet Siriuksen alas" Euphemia sanoi heristäen etusormea äidillisesti. James siis pinkaisi yläkertaan. "SIRIUS HERÄÄ NYT SINÄ TYHMYLIINI ÄITI TEKI LETTUJA!" Jamesin jokseenin vaimentunut huuto kuului. Euphemia naurahti. "Osaa hän kyllä olla mahdoton lapsi, eikö?" hän kysyi. Nyökyttelin. "Käy toki käsiksi, ei sinun tarvitse heitä odottaa" Euphemia hymyili. "Ai, no kiitos" hymyilin. Menin pöydän luo ja istuuduin alas. Euphemia kävi keittiössä ja tuli sitten takaisin pöytään ja istui alas.

Yläkerrasta kuului kiljuntaa, joka sai minut katsomaan kattoa. "He ovat ihan kuin jotain 6-vuotiaita" totesin. "He ovat aina olleet. Eivätkö sinustakin?" Euphemia kysyi. Nyökyttelin. Otin lautaselleni pari lettua ja hain sen päälle hilloa. "JAMES NÄPIT IRTI" Siriuksen kiljunta kuului. Mietin mitä he mahtoivat tehdä. Ehkä James oli sekoittanut veljekset ja yritti nyt kosketella Siriusta? Ei, ei hän tekisi niin. Minun pitäisi luottaa häneen.

Aloin leikkaamaan letuistani paloja ja Euphemia otti omalle lautaselleen pari lettua. Euphemia otti vesikannun ja kaatoi itselleen vettä. "Vettä?" hän kysyi. Nyökkäsin suu täynnä lettua. Euphemia kaatoi minunkin lasiini vettä ja alkoi syömään. "JAMES OSAAN KYLLÄ KÄVELLÄ ITSEKKIN" Siriuksen ääni taas kuului. "TULE NYT SITTEN" Jamesin ääni kuului. Pian James harppoi portaat alas Sirius käsillään.

Kelmien aikakausi I: Viides kelmiWhere stories live. Discover now