Kelmien aikakausi I: Viides kelmi

68. Aprillipäivä

Writer's blockilla on yllättävän vaikeeta kirjottaa. Ei vaa millää kykene. Muistutan taas, että kaikki tässä kirjassa mainitut kirjat ovat oikeita kirjoja! Itse olen lukenut tässä mainitun Sähkökissan ja rakastin sen lopetusta, suosittelen!
[sanat: 868] (Wohoo hyvä minä!)

"Menen Lilyn kanssa kirjastoon lukemaan" kerroin. Lily oli päättänyt pitää minut pois kelmien lähettyviltä Aprillipäivän takia. "Okei, pitäkää kivaa! Älä juo kurpitsamehua päivällisellä" James hymyili. Kohotin kulmaani hänelle. James hymyili minulle semmoisella hymyllä, mistä sai käsityksen, että hän on iloinen, että tietää jotain, mitä minä en tiedä. "Menehän nyt, miksi jäädä tänne laiskottelemaan" James sanoi. Hän pussasi minua nopeasti poskelle ja sulki oven takanani. Naurahdin ja pyöräytin silmiäni. Kävelin portaat alas oleskeluhuoneeseen.

Lily seisoskeli muotokuva-aukolla odottamassa. Kävelin hänen luokseen. "Hei" sanoin. "Moi" hän vastasi. Lähdimme yhdessä kävelemään kohti kirjastoa. "Älä juo kurpitsamehua päivällisellä" varoitin. Lily katsoi minua, "Miksi ihmeessä?" "En tiedä. Siinä varmaan on jotain. James ainakin käski minua olla juomatta" sanoin kohauttaen olkiani.

"Eikö James ole sinusta vähän kontrolloiva? Hänhän käskee sinua olla tekemättä sitä sun toista" Lily sanoi. Hengitin ulos, ajatus oli käynyt minulla aiemminkin mielessäni. "Ei oikeastaan. Hän antaa minun kyllä käydä täällä sinunkin kanssa, kunhan vain kerron aina hänelle minne menen. Hän haluaa vain pitää minut turvassa, joten hän katsoo perääni ja haluaa tietää missä olen. Hän ei estä minua menemästä, hän vain haluaa tietää, että menen. Tupakoinninkin suhteen hän haluaa vain minun olevan turvassa. Kyllä minä tiedän, että se tappaa keuhkoni, minä kuitenkin pidän siitä" selitin.

Lily nyökytteli, "No jos olet sitä mieltä, niin kai minä sinua uskon. Mitä aiot lukea tänään?" "Sain Auroran loppuun, joten etsin vain jonkun uuden kirjan. Päätavoitteeni on löytää kevätloma lukemista" sanoin. "Kuulostaa hyvältä. Itse aion lukea kirjaa, joka minulla on kesken" Lily sanoi. "Ai, kiva. Mikä se on?" kysyin juuri kun saavuimme kirjastoon. "Torey Haydenin Sähkökissa" Lily kuiskasi, jotta kirjaston hoitaja ei suuttuisi.

"Okei, tavataan tavallisella sohvapaikallamme" sanoin. Lily nyökkäsi ja meni sinne. Kävin palauttamassa Auroran ja lähdin sitten seikkailemaan. Halusin lukea jästikirjan, joten kuljin kunnes löysin jästikirja osaston.

Oppikirjat

Kansantarinat

Sadut

Historia

Jästikirjat

Käännyin käytävälle ja aloin katsoa kirjojen kansia. Eräs kirja pilkisti silmääni. Hymyilin sille. Se oli Kesäviiniä. Kirja, joka oli synnyttänyt minun ja Lilyn ensimmäisen keskustelun. Annoin silmieni vaeltaa pois sen luota ja jatkoin etsintää hyvän kirjan varalle. Toinen kirja osui katseeni alle. Nuoren tytön päiväkirja, kirjoittanut Anne Frank. Olin kuullut tästä kyseisestä jästistä. Neiti Frank oli kuuluisa. Otin kirjan, se olisi hyvä valinta. Voisin tutustua jästeihin lisää.

Kävelin Lilyn luo. "Jästikirja?" hän hämmästeli. "Joo, en pidä velhokirjoista. Minusta ne kaikki toistavat toisiaan" sanoin. "Jos sinulla on kysyttävää, voit kysyä minulta. Jästi asiat mahtavat olla hämmentäviä" Lily ehdotti. "Välillä, mutta olen opiskellut heitä salaa. Tiedän jo miten asiat toimivat" hymyilin.

Monen lukemis tunnin jälkeen menimme päivälliselle. Istuin muiden kelmien kanssa ja Lily meni istumaan Marlenen ja yhden toisen tytön kanssa, jota en tunnistanut. "Oliko teillä kivaa?" James kysyi. "Oli joo, Lily kysyi minulta, jos sinä olisit kontrolloiva" sanoin. Otin lautaselleni salaattia, kananmunan ja puolikkaan pihvin. Päätin juoda vettä. "Miksi hän luulee minua kontrolloivaksi?" James kysyi. Sirius tyrskähti ja ansaitsi mulkaisun Jamesilta.

"Ei kai hän enää luule. Sanoo luottavansa minun harkintakykyyni. Hän sanoi, että yrität estää minulta liikaa asioita, mutta sanoin, että haluat vain pitää minut turvassa" sanoin. "Olen onnellinen, että tiedät sen. En halua saada oloasi epämukavaksi" James sanoi. Nyökkäsin vain ja aloin syömään.

Yht äkkiä kuului kiljuntaa useammasta pöydästä. Loput kelmit alkoivat hihittää. "Show alkakoon" Remus sanoi hymyillen. Nostin katseeni saliin.

Ihmisiä oli kokonaan punaisena. Heidän vaatteensa, hiuksena, ihonsa ja kaikki muukin oli punaista. Aina kun joku joi kurpista mehua, he muuttuivat punaiseksi. Huomasin, että jopa rehtori oli punainen, mutta hän nauroi. Sali oli täys kaaos. "Herran tähden. mitä te oikein olette tehneet?" henkäisin. James nauroi. "Rauhoitu Antonio, se ei ole pysyvää. Kaikki on okei jo aamulla" James sanoi. Mulkaisin häntä. "Olen sanonut sinulle, ettet saa kutsua minua Antonioksi" sanoin. Aioin kostaa, mutten sanonut sitä ääneen, koska tiesin, että hän vain rauhoittelisi minut.

Opettajat päättivät lähettää kaikki omiin makuusaleihinsa hallitakseen kaaoksen.

Vaihodimme kaikki pyjamaan ja menimme sänkyihimme. Yleensä menin Jamesin sänkyyn ja nukuin hänen kanssaan, mutta tämä oli kostoni. Sirius, Remus ja Peter menivät jo nukkumaan, mutta James tuli minun luokseni. "Mikset tule nukkumaan kanssani?" James kysyi. "Kosto" sanoin. James naurahti, "Älä viitsi, ei se ollut niin vakavaa."

"Ei käy" sanoin. "Hyvä on. Miten sitten rauhoitan sinut?" James kysyi. En vastannut. "Olkaa hiljaa, täällä jotkut yrittää nukkua" Sirius huikkasi. James tuli sänkyyni ja teki vaimennous loitsun. "Olisiko tämä hyvä?" James kysyi ja alkoi kutittaa minua armottomasti. Aloin nauraa hullun lailla ja kiljuin häntä lopettamaan.

James keskeytti hetken päästä. "Tuletko nyt?" James kysyi. "EN! VIHAAN SINUA! ÄLÄ ENÄÄ IKINÄ KUTITA MINUA" huusin hänelle. James huokaisi ja näin hänen leikkisästi pyöräyttävän silmiään. "No toimisiko tämä?" hän kysyi.

Hän nojautui nopeasti lähemmäs ja suuteli minua. Hän laittoi toisen kätensä hiuksiini ja toisen vyötärölleni. Sulin heti ja kiipesin hänen syliinsä hajareisin. Suljin silmäni ja nautin. Suudelma oli syvä ja intohimoinen. Se oli täynnä rakkautta. Erkanimme hetken päästä hapen tarpeessa ja avasimme silmämme. "No toimiko?" James kysyi. Punastuin ja rutistin silmäni takaisin kiinni. "Ehkä" sanoin. James nauroi ja pussasi otsaani.

Hän asetti meidät molemmat makaamaan ja halasi minua. "Sinut on aivan liian helppo rauhoitella, en saa mitään haastetta" James sanoi. "Älä siitä minua syytä! Sinua vain on liian vaikea vastustaa!"