Kelmien aikakausi I: Viides kelmi

69. Kevätloma

Tääkin on pakotettu, koska halusin vaan jotain ulos. Anteeksi siis tavallista huonommasta laadusta!
[sanat: 251]
Junamatka tulisi olemaan pitkä ja uuvuttava. Se kestäisi 9 tuntia, joka oli minusta jo ajatuksena uuvuttavaa. Muut Kelmit olisivat ainakin seuranani, joka kevensi matkan tunnelmaa. Kevät loma alkaisi.

Se kestäisi viikon, jonka aikana minä aioin käydä Azkabanissa. Minun piti vain keksiä, miten pitäisin kaikki muut pois asioistani, varsinkin Jamesin ja Siriuksen.

Menimme vaunuun ja asettauduimme vakituisille paikoillemme. Olin kääriytynyt Jamesin olkapäätä vasten lukemaan tästä mystisestä jästistä nimeltä Anne Frank. Olin ottanut kengät pois, joten sain myös jalkani penkille. James istui penkillä rennosti ja antoi minun nojata itseään vasten. Hän leikki siepillään; antoi sen lentää hetken ja nappasi sen sitten taas kouraansa.

Peter selasi jästilehteä shakista, jonka oli saanut siskoltaan ja söi ruokakärrystä saatua suklaasammakkoa. Hän vaikutti olevan erittäin kiinnostunut Shakista ja kuulemma jästishakki ja velhoshakki muistuttivat toisiaan erittäin paljon. Peter kertoi, että jästit vain joutuvat siirtämään itse, eivätkä nappulat itse siirry. Minusta se oli vanhanaikaista. Entä jos joku, jolla ei ollut käsiä, haluaisi pelata?

Sirius istui Remuksen sylissä ja intoili Remukselle haaveidensa moottoripyörästä. Remus vaikutti olevan kiinnostunut Siriuksesta, ei niinkään siitä mistä hän puhui. Sirius ei kuitenkaan itse huomannut ja jatkoi vain puhumista.

"Mitä luet?" James kysyi. "Nuoren tytön päiväkirjaa, kirjoittanut Anne Frank" sanoin. "Mistä se kertoo?" hän kysyi. "Sitä on vaikea kuvailla. Tässä eräs tyttö nimeltä Anne Frank kertoo elämästään päiväkirjan muodossa" sanoin. "Ah'a" James äännähti.

Matka sujui hyvin. Ei ollut ongelmia ja aikakin vain hurahti ohi. Taisin torkahtaakkin jossain vaiheessa.

"Tervetuloa takaisin" äiti hymyili.