Kelmien aikakausi I: Viides kelmi

33. Uni

Oon saanu kohta ton kalenterin siihen vaiheesee, et tän ykkös kirjan kuukaudet o valmiina. Sit tulee jo kakkos kirja mitäää. En kestä kui vähän aikaa tätä kirjaa on enää jäljel. Vaa 5,5kk eli melkee puolvuotta. Ollaa jo jossai puoles välis suunnillee tähhhhhh. Siis sillonku alotin tän, nii olin sillee "Täst tulee varmaa joku 5-10 lukuu pitkä." JA NYT KIRJOTAN LUKUU 33 JA AION TEHÄ TÄSTÄ AINAKI 2 KIRJAN JA MAHOLLISESTI KANS 3 JA 4 MUT EN OO VARMA!!!! WTFFF????

[sanat: 574]

"Hei hei, hyvää yötä!" Minerva huikkasi ovelle, jolta olin lähtemässä pois hänen huoneestaan. "Kiitos samoin! Hei hei" sanoin ja lähdin. Kävelin rauhallisesti takaisin makuusaliin ja menin sänkyyni. Muut olivat vielä hereillä, mutta heitä ei haitannut, että menin ajoissa nukkumaan. James tuli sänkyyni ja toimi tyynynäni, kun hän halasi minua ja painoi pääni hänen rintaansa vasten. Hän hellästi suuteli päätäni ja sanoi "hyvää yötä nallekarhu." "Hyvää yötä" sanoin.

Nousin ylös sängyltä ja kävelin alakertaan aviomieheni ja tyttäreni luo. James suuteli minua ja laski kätensä minun käteni päälle, joka lepäsi raskaana olevan mahani päälle. "Nukuitko hyvin?" hän kysyi. Nyökkäsin. "Äiti! Isi teki aamiaiseksi lettuja ja antoi minun auttaa! Tule katsomaan! Hän teki sinulle omanmuotoisen!" tyttäreni huusi keittiöstä. Katsoin Jamesia kysyvästi hymyillen. "Minä tulen kulta!" huusin takaisin tyttärelleni ja kävelin keittiöön James kannoillani. "Huomenta pupu" hymyilin 6-vuotiaalle tytölleni. "Huomenta äiti! Katso!" hän sanoi ja osoitti sydämen muotoista lettua, "Isi teki tuon sinulle!"

"Aww Jamiee" naurahdin hymyillen. Hän suuteli korvaani ja haki letun lautasellaan minulle. Menin sen kanssa ruokapöydälle ja aloin syömään. James ja tyttäreni tulivat syömään kanssani omien lettujensa kanssa. "Miten vauva nukkui?" tyttäreni kysyi. "Paremmin kuin yleensä, itseasiassa. Sinusta tulee ihan pian isosisko, Minerva! Oletko innoissasi?" kysyin tytöltäni.

"Jos se osaa leikkiä nukeilla, niin siitä tulee upeaa!" Minerva kikatti. "Sinähän voit opettaa häntä, jos hän ei osaa" James hymyili. "Mutta se on teidän tehtävänne! Sitä paitsi minähän menen ihan pian sen jälkeen kun hän syntyy, Tylypahkaan! Hän on vasta 4, kun minä menen!" Minerva sanoi iloisesti, "En malta odottaa, että minäkin saan ja osaan taikoa!"

"Ai niinkuin näin?" James kysyi ja kaivoi sauvansa esiin. Hän sinkaisi pieniä punaisia kipinöitä ilmaan, jotka räjähtivät pieninä ilotulituksina ja katosivat sitten. Minerva kikatti lisää. "Juuri noin! Haluan osata taikoa ja haluan saman laisen ystävä joukon kuin mitä teillä on!" Minerva ilmoitti.

"Miten aiot saada ystäviä?" kysyin hymyillen. "Helposti! Ensin käydään puhumassa jokaiselle ja katsotaan, jos joku suostuu seuraani. Sitten leikin, että olen vaarassa ja katson kuka tulee pelastamaan!" Minerva hihitti. James nauroi ja minä tein parhaani, etten tekisi samoin. "Mihin tupaan haluat?" kysyin. "Puuskupuhiin!" Minerva kertoi.

"Sehän on mahtavaa!" James hymyili. "Sinusta tulee varmasti oikein kaunis ja vahva nainen!" sanoin. "Tietenkin tulee! Minulla on samaa verta kuin isillä, niin minusta tulee vahva ja samaa verta kuin sinulla ja Sirius sedällä, niin että minusta tulee tosi nätti!"

"Aww" äännähdin. James hymyili. "Äitisi todellakin on kaunis, aivan kaikkialta" James sanoi ja virnistäen katsoi minua silmiin. Hän nopeasti vilkaisi erittäin raskaana olevaa vatsaani ja katsoi sitten taas minua. Näytin hänelle kieltäni hymyillen, se idiootti.

"Regulus, herää" James kuiskasi korvaani. Räpyttelin silmäni auki ja katsoin Jamesia. "Huomenta" hän sanoi. Hymyilin ja suutelin häntä huulille sulkien silmäni. Hän vastasi suudelmaan ja hymyili siihen. Hän sitten vetäytyi pois katsoen minua hymyillen. "Millaista unta sinä oikein näit?" hän kysyi. "Meillä oli 6-vuotias tytär nimeltä Minerva. Olin myös raskaana odottamassa toista lasta ja asuimme kahdestaan. Olimme myös naimisissa" hymyilin.

James hymyili ja suuteli minua jälleen. Tämä on se poika, kenen haluan olevan lasteni isä.