Kelmien aikakausi I: Viides kelmi

43. Ainoa vaihtoehto

Kuudes luku mitä oon tänää kirjottanu 😵‍💫
[sanat: 4699

"Sinä vitsailet" sanoin. En ollut päätynyt kertomaan minervalle. Nyt oli maanantai. "En vitsaile" Sirius irvisti. "Ei, täytyy olla jokin muu vaihtoehto" sanoin järkyttyneenä. "Eip, hän on ainoa, joka ilmottautui. En edes kertonut hänelle mitä hän tekisi, en kertonut kellekkään. Olin varovainen, ettei Bella saisi tietää" Sirius hymyili.

Olimme parhaillamme kävelyllä pihalla kahdestaan. "LILY EVANS EI VOI OLLA AINOA VAIHTOEHTO" huusin epäuskoisena. Linnut lähtivät lentoon rääkkyen ja aiheuttivat kamalan metelin. Muutama kääntyi katsomaan meitä, mutta palasivat pian omiin puuhiinsa, "Valitettavasti on" Sirius sanoi.

"Ei. Tämä on jonkin näköinen pila. Haha tosi hauskaa. Nyt voitko sanoa, että tämä on vitsi?" kysyin. Sirius nauroi. "Olen pahoillani, mutten vitsaile" Sirius sanoi, "Kerromme hänelle tänään, mitä hän tekee. Hän sanoi tekevänsä sinun puolestasi mitä vain ilmaiseksi. Hän ei ole edes huonoin vaihtoehto. Tiedän, että teillä on ollut vähän kinaa-" "Vähän kinaa? Hän yritti varastaa poikaystäväni!" sähähdin. "-mutta hän on kuitenkin valvojaoppilas kaiken lisäksi. Hänellä on valtaa ja hän on fiksu" Sirius lopetti. "Onko meillä nyt joku Evansin kehumis-kerho?" ärähdin.

"Rentoudu! Sitä paitsi hän on lisäksi vielä rohkelikko ja tyttö, joten hän pääsee makuusaliimme asti" Sirius sanoi. "Miten voit olla niin rento?" kysyin, "Minä olen sinun pikkuveljesi! Hän loukkasi minua!" "Tiedän, mutta ihmisille pitää antaa toinen mahdollisuus" Sirius sanoi. "En tiedä mitä tarkoitat" sanoin. "Kyllä sinä taidat tietää" Sirius sanoi. "En tiedä" sanoin. "Sinä annoit uuden mahdollisuuden minulle ja katso missä me nyt olemme. Teistä kahdesta voisi tulla ystäviä" Sirius sanoi.

"En minä halua häntä ystäväkseni!" sanoin. "Älä ole lapsellinen. Hän on kirsikkana kakun päälle kauniskin" Sirius sanoi. "Olen 14! Minulla on oikeus olla lapsellinen! Rakastatko sinä häntä, kun kerta häntä niin kehut?" kysyin.

"EN! Älä sano tuommosia! Sinä tiedät, että sydämeni kuuluu Remukselle!" Sirius sanoi, "Tiedätkö mitä? Etsi itse joku parempi henkivartija sitten!" Sirius käveli pois. Huokaisin syvään ja olin juoksemassa hänen peräänsä, mutta ääni keskeytti minut. "Tule tänne kanssani Regulus."

Jäädyin paikoilleni. Se oli Bellatrix. "Tule nyt, ei ole mitään syytä pelätä" hän sanoi tekopyhällä äänellään. En liikuttanut lihastakaan. "Tule jo!" Bella ärähti. Kurkotin hitaasti sauvaani kohti. Silmän räpäyksessä olin jo luonut suojaloitsun välillemme. "Etkö sinä muista, mistä me aiemmin keskustelimme?" Bella kysyi.

Minun olisi pakko poistaa loitsu. Miksei kukaan kiinnittänyt meihin mitään huomiota? Miksei kukaan näe kuinka huudan apua? "Poista. Loitsu."

Poistin sen. "Tule, mennään linnaan" hän sanoi. Hän käveli luokseni ja otti minua kovakouraisesti kädestä, vetäen minut linnan sisään.

Olimme jälleen tutussa pimeässä huoneessa. "Saat maksaa tuosta!" Bella sylkäisi ja ensitöikseen potkaisi minut maahan. "Sektumsempra!" hän loitsi. Olin yht äkkiä vuotamaan joka paikasta verta ja olin täynnä haavoja. En päästänyt ääntäkään. Sujin silmäni ja aloin hengittää suulla. En ehkä vielä kuolisi. "Loitsu on Severuksen keksimä. Ajattelin tappaa Jamesin näin, josset tottele. Se toki saattaa lisää kuria, jos annan sinun kokea sen" Bella sanoi.

Minusta tuntui, että kuolisin. Se olisi sitten tässä, loppu.