67. Päätös

84 10 4
                                    

Sori tää mun aivan ilmoittamaton pikku taukoni! Menetin mun motivaation ja mul oli parista eri syystä energia tosi vähissä, joten en muutenkaa olis jaksanu! Päätin kuitenkin et mun pitää saada teille jotain edes ulos, joten tässä sitä ollaan
[sanat: 301]

"Menen juttelemaan Lilylle" sanoin Jamesille. James suuteli minua hellästi. Vastasin suudelmaan. Vetäydyimme pois. "Okei, pidä hauskaa ja pysy turvassa" James sanoi.

Olimme sopineet Lilyn kanssa tapaavamme kirjastossa, koska halusin jutella hänen kanssaan tutkimuksestani. Tutkimuksestani, joka käsitteli Bellatrixia. Kuljin siis sinne.

Lily oli valinnut meille nurkkapöydän. Loitsin ympärillemme vaimennous-loitsun, jotta kukaan muu ei kuulisi keskusteluamme. "Hei" sanoin. "Moi" Lily tervehti. "Olen ajatellut" sanoin. "Kaikki ajattelevat" Lily naurahti. Naurahdin vähän. "Aion käydä Azkabanissa ensiviikon kevätlomalla" sanoin.

Lilyn suu loksahti auki. "Sinä vitsailet" hän sanoi. Ei ollut ilmeisesti paras idea kertoa hänelle. "En" sanoin. "SINÄ ET SAA MENNÄ SINNE! SINÄ OLET 14! JOS SAAN KUULLA, ETTÄ OLET LÄHTENYT POTTEREILTA, TULEN ITSE VARMISTAMAAN, ETTÄ PYSYT SIELLÄ!" Lily huusi, "Miksi edes haluaisit mennä niin kauheaan paikkaan?" "Aion kysyä heiltä itseltään heidän keskustelustaan Bellan kanssa" selitin.

"Etkö muista mitä kauheuksia he sinulle tekivät?" Lily kysyi. "Tietysti, mutta eivät he voi minua siellä satuttaa" sanoin. "Osaatko edes tehdä suojeliusta?" Lily kysyi. "Osaan tietenkin" valehtelin. "Todista se" Lily sanoi. "Hyvä on, hyvä on. En osaa" sanoin. Lily äännähti raivostuneena. "Minun työni on pitää sinut turvassa, mutta sinä vain aina säntäilet ties mihin seikkailuun" Lily sanoi.

"Opeta minut sitten tekemään suojelius" sanoin. "Se on vaikeaa taikuutta" Lily sanoi. "Opetatko vai etkö? Eikö sauvaa heilauteta näin, ja sanota ODOTUM SUOJELIUS!" loitsin. Sauvastani ei kuitenkaan tullut mitään. "Sinun pitää ajatella jotain onnellista muistoa" Lily sanoi. Ajattelin heti Jamesia ja joulua. Hymyä hänen kasvoillaan. "Odotum suojelius" loitsin. Sauvastani tuli uroshirvi, joka juoksi pari kierrosta tuoliemme ympäri ja haihtui sitten ilmaan. "Vau, opit asioita nopeasti. Mistä opit?" Lily kysyi.

"Luen paljon loitsukirjoja" hymyilin.

Kelmien aikakausi I: Viides kelmiOnde histórias criam vida. Descubra agora