Tein nyt uuden kuvauksen! Kumma ku kaikki vaa vaihtuu, eka kansi, sit nimi ja nyt kuvaus.
Hassua muutes kirjottaa jotai romanssia ku ei oo ittel ollenkaa kokemuksii mistää semmosest.
Joo ja sori kesti julkasta. Must tuntuu et oon kipee ja tunsin oloni tänää aika huonoks. (suuhun sattuu, nenu vuotaa, aivastuttaa ja puhuminen kivuliasta)
Se kans et näiten joulutulee sit olee suomalaisittai wli joulu-aattona.
[sanat: 394]
Seuraavana maanantaina minut oli vallannut onnellinen ja rauhallinen tunne, jonka minulle oli tuonut unelmani tulevaisuudesta. James oli kuitenkin tänään vaitonainen, eikä tuntunut olevan juurikaan paikalla. En viitsinyt lähteä etsimään häntä. Hän sai puuhata mitä halusi. Itse minä luin Auroraa.
Sirius oli yhtä kadoksissa kuin James, eivätkä Mia tai Monty kumpikaan tienneet mitä he tekivät.
Vaikken tehnytkään asialle mitään, heidän puuhansa mietityttivät minua. Hehän saattoivat olla tekemässä vaikka mitä, enkä olisi yllättynyt jos saisin tietää, että he yrittivät kasvattaa käärmettä. Lukeminen oli vaikeaa, kun mietin niin paljon.
Sirius yht äkkiä käveli olohuoneeseen, jossa olin ja katsoi ympärilleen. "Reg! James haluaa, että tulet kanssani" hän sanoi. Nousin ylös ja lähdin seuraamaan häntä. "Näytättekö te minulle, mitä olette puuhailleet?" kysyin. "Ehkä" Sirius sanoi salamyhkäisesti. "Kerro nyt" kehotin. "Et sinä oikeasti halua, että kerron. Se on yllätys!" Sirius sanoi.
Sirius johdatti minut pihalle ja osoitti pihan nurkassa olevaa vajaa. "Mene tuonne, niin näet" Sirius sanoi iloisesti. "Tämä ei ole mikään pila, eihän?" kysyin. "Pffft! Ei tietenkään!" Sirius sanoi ja viittoi käsillään suureleisesti. Sirius lähti takaisin sisälle ja jätti minut yksin kävelemään kohti vajaa.
Avasin vajan oven ja näin Jamesin ja pöydän, jolla oli kynttilä ja ateria katettu kahdelle. "Aww Jamiee" sanoin ja astuin sisään sulkien oven takanani. James hymyili, "yllätys!" "Onko tämä se, jota olette tehneet koko päivän?" kysyin. James nyökkäsi innokkaasti ja suuteli minua poskelle. "Pidätkö siitä?" hän kysyi. "Rakastan sitä" sanoin. James hymyili isosti.
"Istu toki!" James sanoi ja istui itse toiselle puolelle pöytää. Istuin alas. "Tämä on kasvissosekeittoa" James hymyili. "Uu" äännähdin.
Aloimme syömään ja puhumaan vähän kaikesta, mitä tuli mieleen. Kun olimme syöneet, James otti lautaset ja nousi ylös. "Haen jälkiruuan sisältä" hän sanoi. Nyökkäsin ja päästin hänet menemään. Join vettä lasistani ja odotin. Pian James tuli takaisin kantaen kahta lautasta, joiden päällä oli letut, joilla oli hilloa ja kermavaahtoa. "Voi J!" henkäisin. James naurahti iloisesti ja laittoi lautaset paikoilleen.
Aloimme iloisesti syömään, ja viimeistelimme ateriamme suurin hymyin. "Olet rakas, varsinkin minulle" sanoin. James pussasi nenänpäätäni. "Sinäkin minulle" hän sanoi.
CZYTASZ
Kelmien aikakausi I: Viides kelmi
Fanfiction[TÄMÄ ON KELMIEN AIKAKAUSI-SARJAN ENSIMMÄINEN OSA] TÄMÄ EI OLE ONESHOT KIRJA JA LUVUT ON LUETTAVA JÄRJESTYKSESSÄ [Kirjassa on 51 683 sanaa sisältäen joka luvun] Regulus Mustan neljäs vuosi alkaa Tylypahkassa ja tuo mukanaan uusia tunteita tiettyä op...
