55. Remus täyttää 16 vuotta

90 9 19
                                    

Sori tää pikku tauko. On ollu vaa koulun kaa vähä kiire enkä oo vaa jaksanu kirjottaa. Tää luku on kokonaan Siriuksen näkökulmasta!!!!!!! Tää luku on kokonaan Siriuksen näkökulmasta!!!!!! Tää luku on kokonaan Siriuksen näkökulmasta!!!!!!!! Tää luku on kokonaan Siriuksen näkökulmasta!!!!!!!Ja kyllä, noi kaikki tehosteet oli erittäin tarpeelliset tohon lauseesee. Siel on aina se yks joka ei lue author's noteja. Samasta syystä pistin sen monta kertaa. Pitää kiinnittää niiden huomio u know

[sanat: 610]

En malttanut odottaa. Tänään olisi poikaystäväni syntymäpäivät! Pandora ja Regulus suorastaan käskivät minua kertomaan hänelle, joten päädyin tekemään niin. Remus oli hymyillyt minulle ja sanoi, että tiesi erittäin hyvin, mutta arvosti, että annoin hänen auttaa.

Juhlien alkuun oli vielä tunti, mutta se tuntui vuodelta. Olin aivan liian innoissani, että olisin suostunut pysymään paikoillani. Siispä Remus katseli sängyltään, kun minä pompin ympäriinsä makuusalissa. Peter oli vieläkin syömässä ja Regulus sekä James olivat yhdessä ilmeisesti juttelemassa kirjastossa.

Remus piti huvittavana intoani. "Miten sinulla on yhä energiaa pomppimiseen?" Remus kysyi 15 minuutin jälkeen. "En tiedä!" hihkaisin. Remus naurahti ja nousi ylös. "Tulehan tänne pupuseni" hän sanoi ja kaappasi minut helposti syliinsä. Hän kantoi minut sängylleen ja alkoi halailemaan kanssani, painaen minut itseään vasten. "Älä kuluta kaikkea energiaasi" Remus sanoi. "Mikset sinä ole kertonut minulle, että olet noin vahva? Minähän painan ties mitä!" huudahdin järkyttyneenä.

Remus hymyili ja suuteli otsaani. "Et sinä ole painava. Olet erityisen kevyt! Ja vahvuus tulee ihmissutena olemisen mukana. Juoksen täysikuina niin paljon" hän selitti. "Sinähän voit alkaa kantaa minua ympäriinsä!" hihkaisin. Remus silitti hiuksiani, "Sinä saat kuules ihan itse kävellä."

"Mutta kun se on niin paljon romanttisempaa jos sinä kannat minua kuin prinsessaa" sanoin. "Sinä olet jo minun pikku prinsessani, ilman että kannan sinua. Sitä paitsi, olkoot kuinka romanttista hyvänsä, se ei ole tarpeeksi näyttämään rakkauttani" Remus sanoi. Vannon, että punastuin. "Rem! Sinähän saat minut ihan kuumaksi!" hihitin.

"Mistä kohtaa?" Remus kysyi virnistäen. Henkäisin. "Sinähän puhut likaisia!" "Vain sinulle" Remus sanoi. "Aww" nauroin.

"Oletko varma suunnitelmasta?" kysyin. "Olen, jos sinä olet" Remus nyökkäsi. Hymyilin, tänään se tapahtuisi.

Eikä aikaakaan, kun juhlat jo alkoivat. Meillä oli upea ilta. Joimme sen verran, ettemme tulleet kaato känniin. Söimme vatsamme täyteen. Remus sai paljon ihania lahjoja kaikilta, myös vanhemmiltaan, mitkä oli lähetetty tänne.

Mikään ei kuitenkaan olisi voinut kruunata juhlaa paremmin, kuin suunnitelmamme tulla kaapista. Suunnitelma oli yksin kertainen, mutta ah, niin ihana.

Kun oli juhlittu noin tunti, oli aika panna suunnitelma käyntiin. Olimme ajautuneet Remuksen kanssa erillemme, mikä ei haitannut suunnitelmaa ollenkaan. Juoksin huoneen läpi, joka sai ihmisiä kääntämään päänsä minuun. Kun Remus huomasi, hän hymyili minulle. Juoksin hänen luokseen ja hyppäsin hänen syliinsä. Hän otti minut kiinni ja pyörähti ympäri, jottei olisi kaatuisi. Painoin huulemme intohimoisesti yhteen ja laitoin käteni hänen olkapäilleen nostaakseni itseäni vähän ylös, vähentääkseni hänen taakkaansa. Jalkani olivat hänen vyötäröllään. Remus vastasi suudelmaan ihan yhtä intohimoisesti ja muunsi sen kielisuudelmaksi.

Huone täyttyi hurrauksilla ja taputuksilla. Tyttöjä kiljui innostuksesta ja jotkut kilistelivät. Joku huusi "wolfstar", toinen huusi "olet minulle velkaa!" Luulin, että emme olleet niin ilmiselviä, mutta ilmeisesti meistä oli lyöty jo vetoa.

"Mitä täällä tapahtuu?" kuului Minervan ääni. Musiikki pysähtyi ja erkanimme Remuksen kanssa, minä tosin pysyin hänen ympärillään. "Luulin, että te vain juhlitte. Miksi te nyt yht äkkiä noin mekastatte?" Minerva kysyi.

Kukaan ei sanonut sanaakaan. Minerva skannasi huonetta silmillään ja näki sitten meidät Remuksen kanssa. Me todellakin näytimme siltä, että olimme juuri suudelleet. Minerva nauroi ja heilutteli päättään. Hän virnisti ja sanoi, "Rehtori on minulle 100 kaljuunaa velkaa." Iloista naurua kuului ympäriinsä. Minerva lähti toivottaen hyvää illan jatkoa, mutta muistutti, että meidän pitäisi olla nukkumassa viimeistään 3 aamuyöstä .

Musiikki laitettiin päälle ja juhlintaa jatkettiin. Remus ja minä katsoimme virnistellen toisiamme. Hän pussasi nopeasti poskeani. "Olet rakas" sanoin. "Sinä olet rakkain" hän sanoi.

Kelmien aikakausi I: Viides kelmiWhere stories live. Discover now