Life is like one variable // Joleksi

8. Kirje

Aleskin pov:

Tulimme juuri Joelin kanssa huoneeseeni, hän menee istumaan sängylleni ku jään laittamaan ovea kiinni. Kävelen sänkyni luo ja istun siihen katsoen kirjekuorta kädessäni jossa lukee *Aleksille äidiltä.* "Avaa se" Joel sanoo vierestäni. Katson häntä hetken ja hän nyökkää. Käännän pääni takaisin kirjekuoreen. Avaan sen, sen sisällä on kaksi 50 euron seteliä, joku kuva ja kirje. Otan rahat ja laitan ne yöpöydän laatikkoon jossa on muutkin rahani. Annan kuvan Joelille ja hän katsoo sitä. "Onko tässä sä ja sun äiti?" hän kysyy hetken katseltua kuvaa. "Joo, se otettiin sillon ku olin ihan pieni" vastaan hänelle ja käännyn katsomaan kuvaa. "Sä oot aika sulonen tässä, niinku muutenki" hän sanoo ja kääntyy katsomaan minua. "No voi kiitos" sanon hänelle hymyn kera. "Lue se kirje" hän sanoo hetken hiljaisuuden jälkeen. Käännän pääni Joelin silmistä kirjeeseen. Avaan sen ja siinä lukee...

Aleksi, mä haluun pyytää sulta anteeks kaikesta siitä paskasta mitä aiheutin sulle. En todellakaan oo ollu sulle paras mahollinen äiti. Kun sä olit pieni ja sun isäs oli töissä vein sut aina naapuriin hoitoon kun menin ite aina juhlimaan tai jonnekki muualle. Se mitä tapahtu sen sun onnettomuuden jälkeen, se oli pahin asia mitä voi omalle lapselle tehä. Sä olit just päässy sairaalasta etkä kerenny ees viikkoa olemaan kotona kun mä jo tulin kännissä kotiin, tulin sun huoneeseen ja tein pahimman asian ikinä. Mä oon niin pahoillani siitä kaikesta. Oon niin pahoillani et sä jouduit jo pienenpänä huolehtimaan itestäs sillon kun isäs oli töissä, siskos kavereilla ja mä kännissä. Sillon kun ne naapurit muutti pois kenen luo sut vein aina hoitoon, ne sano mulle että nyt mun pitää ite huolehtia susta ja lopettaa juominen. Sanoin niille että lopetan mut en sit pystynykkään siihen. Sä menit sillon ekaluokalle kun me erottiin sun isäs kanssa, mä jätin sut sinne sanomatta mitään ja sit ilmestyi aina pari kertaa vuodessa kattomaan sua. Sillon ku olit sairaalassa kävin siellä kerran kattomassa sua. Olin baarissa juhlimassa ja kuulin et sä oot päässy pois sairaalasta, join vielä lisää ja sit lähin sieltä suoraan sinne. Tulin vara-avaimella sisään, tiesin että sun isäs oli töissä. Kävelin sun huoneeseen ja kun avasin sen oven sä katoit mua kun oisit ihmeen nähny. Mä vaan mitään sanomatta kävelin sun sängyn luo, vedin sulta paidan pois ja siitä se lähti. Raiskasin mun oman pojan. Usko tai älä mä rakastin sua oikeesti aina enemmän ku mitään muuta, en vaan todellakaan osannu olla sulle hyvä äiti. Haluun että sulla menee hyvin ja toteutat sun unelmat. Kun sä luet tätä kirjettä mä oon jo kaukana Suomesta. Se on parasta sulle, sun isälle ja kaikille et mä muutan pois. En koskaan ollu iso osa sun elämää, mut mä toivon et sä muistaisit ees ne pienetki hyvät muistot mitä meillä oli. Mä rakastin ja rakastan sua aina, muista että sä oot täydellinen sellasena ku oot ja sussa ei oo mitään vikaa. Kaikki se mitä tapahtu ei ollu sun syytä, sä olit viaton ja mä pilasin kaiken. Asun nyt Jenkeissä ja alotan uuden elämän täällä. Kaikkea hyvää sulle ja sun isälle.

♡︎: Äiti

Taittelen kirjeen ja laitan sen takaisin kirjekuoreen ja kirjekuoren vien vaatehuoneeseeni lipaston laatikkoon vaatteiden alle. Kävelen takaisin sängylleni ja otan Joelilta kuvan minusta ja äidistä. "Haluutko sä kertoo mitä siinä luki?" Joel kysyy laittaen kätensä niskani takaa vetäen minut kainaloonsa. Lasken pääni hänen olkapälle katsoen yhä kuvaa. "Se oli mun äidiltä, se... pyys anteeks kaikesta mitä se teki... Se muuttaa Jenkkeihin ja alottaa siellä uuden elämän..." sanon hänelle. "Onko se hyvä asia et se muuttaa sinne?" hän kysyy silittäen kättäni samalla kun olen yhä hänen kainalossa. "Ei se oikein ollu mun elämässä sen jälkeen ku ne eros iskän kanssa, musta tuntu aina et mulla ei oo äitiä ja et se on vaan joku mun sukulainen mut ei läheinen sellanen." kerron hänelle. "Eli sua ei harmita" hän vielä kysyy. Puristan päätäni vastaukseksi ja nousen ylös sängyltäni, vien kuvan samaan paikkaan minne vein kirjeenkin.

Kävelemme Joelin kanssa rappusia alas olohuoneeseen. Isäni katsoo jotain telkkarista. Saatan Joelin eteiseen, hän laittaa kengät jalkaansa ja halaa minua. "Nähään joku päivä, koita pärjäillä" hän sanoo ja erkanee halauksesta. "Heippa" hän sanoo kun astuu ulos ovesta. "Heippa" sanon ja laitan oven kiinni. Kävelen olohuoneeseen isäni viereen, hän ottaa minut kainaloonsa. "Mitä sä katot?" kysyn häneltä. "Tämmöstä elokuvaa mikä tulee telkkarista" hän vastaa. "Onks tää joku kauhuelokuva?" kysyn häneltä. En yhtään tykkää katsoa kauhuelokuvia, ne ovat ihan liian pelottavia minulle, tottakai on jotain mitkä eivä ole mutta suurin osa on sellaisia. "Joo on tää" isä vastaa ja juuri sitten tulee todella pelottava kohta. Kiljaisen ja käännän pääni isän rintakehään. Hän naurahtaa ja silittää selkääni. "Mitä siinä kirjekuoressa oli?" hän kysyy hetken päästä kun hän on vain katsellut elokuvaa ja silittänyt selkääni minun maatessa hänen kainalossaan. "Siellä oli satanen, kirje ja kuva musta ja äitistä ku olin pieni" hän nyökkää. "Siinä kirjeessä se pyys anteeks kaikesta paskasta mitä se aiheutti mulle. Se sano et se on aina rakastanu mua ja tulee rakastaa. Se toivo meille kaikkee hyvää ja sano muuttavansa Jenkkeihin et alottaa siellä uuden elämän" kerron tiivistettymnä kirjeen sisällön. "Okei, mut mä oon susta ylpee. Sä oot kokenu vaikka mitä mut silti sä oot pysyny vahvana ja välillä sä oot sortunu viiltelemään mut sä oot aina onnistunu lopettamaan" hän sanoo ja nostaa hupparini hihaa. "Nääki tuhannet jäljet mitä sulla on sun käsissä ne on merkki siitä et sä oot kokenu kamalia asioita, mut sit ku ihmiset nääkee ne ja sut ne tajuu et sä oot viillelly mut sä oot myös selvinny kaikesta." hän jatkaa. "Kiitos ku sä oot olemassa ja oot aina mun tukena, auttamassa mua aina kaikessa ja ohjaamassa mua oikeeseen suuntaan elämässä. Ilman sua mä en ois koskaan pystyny lopettaa. Sä oot valvonu monia öitä mun kanssa ja kuunnellu kun mä itken. Sä oot aina osannu auttaa mua, tukenu kaikessa ja ymmärtäny mua. Aina ei ehkä oo ollu sullakaa helppoo mut me ollaan aina selvitty kaikesta" sanon ja halaan näntä.

Kävimme isän kanssa vielä yhdessä saunassa ja nyt hän on vieressäni. Hän silittää hiuksiani ja kertoo minulle tarinoita yhteisiltä reissuiltamme ja kaikesta mitä pienenä tein. Hän kertoi että siskoni Hanna oli soittanut hänelle pari päivää sitten ja sanonut että tulee käymään joku päivä. Isä nousee ylös sängyltäni, peittelee minut ja kävelee ovelle. "Hyvää yötä rakas" hän sanoo juuri kun olen nukahtamassa.

--------------------------------------------------------------

Sanoja 1033