Life is like one variable // Joleksi

36. Joulu

Timeskip joulukuun 24 päivään

Aleksin pov:

Nyt on yö kello on tasan 0.00. Nousen hiljaa sängyltäni ja hiippailen huoneeni ovelle. Avaan ovea hiljaa ja kävelen portaat alas. Katson onko kuusen alle ilmestynyt lahjoja. On siellä jonkin verran. Hiippailen takaisin sängylleni ja menen peiton alle. Painan silmäni kiinni ja yritän nukkua. Mietin vain Joelia. Hän on parasta mitä minulle hetkeen on tapahtunut. Hän on elämäni valo ja ilo. Joel menee kesän jälkeen lukioon. Jos hyvin käy hän menee musiikki lukioon. Minulla olisi suunnitelmissa mennä perus lukioon ja sen jälkeen ulkomaille opiskelemaan elektronista musiikkia. Se on ollut unelmani jo jonkin aikaa. Hetken päästä minua alkaa väsyttämään ja hetken päästä nukahdan.

Time skip aamuun

Aleksin isän äidin pov:

Saavuimme juuri poikani kodin pihaan. Kello on puoli kahdekasan aamulla. Sovimme Matin kanssa että tulemme jouluksi heidän luokse.

Kävelen mieheni kanssa kohti ovea. Mukanamme on iso pussi jossa on lahjoja Aleksille ja Matille. Kun soitamme ovikelloa ei mene kauaa kun Matti tulee avaamaan. "Moii" sanon ja halaan häntä. "Moi" hän vastaa erkanessaan halauksesta. "Moi isä" hän sanoo. "Moi" Marko vastaa. Matti päästää meidän sisälle. Otamme kengät ja ulkovaatteet pois ja menemme olohuoneeseen istumaan. "No mitäs sulle kuuluu?" Marko kysyy Matilta. "Ihan hyvää, eipä mitää erikoista" hän vastaa. "Onko töissä menny hyvin?" kysyn. "Joo. Mitäs teille kuuluu?" hän kysyy. "No ihan hyvää, vietellään kotona eläkepäiviä" Marko vastaa. "Missäs Aleksi?" kysyn hetken päästä. "Se taitaa olla nukkumassa, voisit vaikka käydä herättää sen nii ruetaan syömään puuroa" Matti sanoo ja lähtee kohti keittiötä.

Lähden kävelemään kohti yläkerran portaita. Kävelen portaat rauhallisesti pitäen kaiteesta kiinni. Kun saavun yläkertaan kävelen erään oven luo joka on kiinni. Avaan oven hiljaisesti. Huoneesta kuuluu hiljaista tuhinaa. Menen sisään huoneeseen. Aleksi nukkuu kääriytyneenä peittoonsa kasvot oveen päin. Kävelen sängyn luo ja istahdan sen reunalle. Alan silittämään Aleksin päätä. Hänellä on suu hieman raollaan mutta hän laittaa sen hetken päästä kiinni ja painaa kasvonsa tyynyyn. Tuhina loppuu ja Aleksi nostaa itseään ylös katse tyynyssä. "Huomenta" sanon kun hän kääntyy kasvot minuun päin. "Huomenta" hän vastaa väsyneenä hiljaisella ja käheällä äänellä. "Tuus tänne" sanon ja ojennan käteni niin että Aleksi pääsee halaukseen.

Aleksin pov:

"Tuus tänne" mummini sanoo ja ojentaa kätensä minua kohti. Nousen niin että pääsen halaamaan häntä. "Onko vaari täällä?" kysyn kun erkanemme halauksesta. "On se tuolla alakerrassa" mummi vastaa. Nousen salamana ylös sängyltä ja lähden juosten kohti alakertaa. Juoksen keittiöön. "Vaari!" huudahdan. Hän kääntyy ympäri ja minä hyppään hänen syliin. "No moi" hän sanoo ja laittaa toisen kätensä alleni etten tipu ja toisen seläleni. Painan pääni vasten hänen olkapäätä. "Tais olla ikävä" mummini sanoo kun tulee keittiöön. "No niin tais" isäni sanoo. "Sä se oot edelleen nii kevyt" vaari sanoo ja laskee minut alas. "Isäs hupparin oot ottanu" hän jatkaa. "Mitä?!" isä sanoo ja kääntyy minuun. "Vähä lainasin" vastaan ja väännän kasvoilleni 'söpön' ilmeen. "Pikkasen iso sulle ku yltää polviin asti ja kädetkää ei näy" mummi sanoo ja pörröttää valmiiksi sekaisin olevia hiuksiani. Laitan niitä kuitenkin sormillani hieman paremmin. "No ruettasko me syömään?" isä kysyy. "Joo, ruetaan vaa" vaari vastaa ja istahtaa tuolille.

Saimme juuti syötyä ja nyt katsomme joulu ohjelmia. Juuri alkoivat Muumilaakson tarinat, tämän jälkeen tulee Muumien maailma.

Time skip 35min

"Millon avataan lahjat?" kysyn kärsimättömänä. "Vastahan sä katoit niitä muumejas" isä sanoo. "Joo, mut ne loppu jo" sanon. "No selaappa niitä kanavia mitä sitte tulis" hän vastaa. Otan kaukosäätimen olohuoneen pöydältä ja alan selaamaan kanavia. Myyrän seikkailut, LEGO Friends: Jouluspesiaali, Joulupukin Kuuma linja... Joo katson sitä.

Nyt sekin loppui. Noin 20minuutin päästä jatkuu Joulupukin Kuuma linja. Mutta mitä minä siihen asti teen. En jaksa katsoa mitään Helskyn tarinoita. Nousen sohvalta ja kävelen keittiöön. Istun isäni viereen ja painan pääni käsiini jotka ovat pöydän päällä puuskassa. "No eikö sieltä tuu enää mitää?" hän kysyy ja siirtää hiuksiani naamaltani. "Joulupukin Kuuma linja jatkuu 20minuutin päästä" sanon ja katson isääni pöydän tasalta. "Pitäskö sun nyt käydä vaikka siivoo sun huone ja vaihtaa vaatteet?" hän ehdottaa. "Joo" sanon tylsistyneenä. Nousen tuolilta ja lähden kävelemään. Isäni silittää olkapäätäni mutta minun kävellessä hänen kämmenensä valuu olkapäästäni sormiini ja lopulta irtoaa kädestäni kokonaan.

Sain siivottua huoneeni taino pedattua sänkyni, vietyä vaatteita pyykkikoriin ja siivottua pöytäni. Vaihdoin myös vaatteet. Laitoin päälleni mustat revityt farkut ja valkoisen joulupaidan. Kävelen takaisin alakertaan ja samalla hetkellä ohjelmani jatkuu. Kello on puoli kaksi. Olen vain katsonut jouluohjelmia kun isäni ja isovanhempani ovat jutelleet ja tehneet jotain. Kävivät he välissä täällä katomassa kanssani ohjelmia ja juttelemassa koulu juttuja sun muita. "Aleksiii, syömään" kuulen isäni huutavan.

Saimme juuri syötyä jouluruuan. Söimme kalaa, perunoita, paistia, kinkkua, piirakoita ja muut söivät myös laatikoita ja jotain outoja ruokia. "Tuleeko sieltä vielä joku *hyvä* ohjelma?" isäni kysyy. "Kadonnut: Joulupukki, sen jälkeen ei oikein tuu" (lol tota ohjelmaa ei ees oltu vielä tällön perustettu mut nää ohjelmat menee tässä nyt nii miten 2021 jouluna) vastaan ja nousen pöydästä. "Sen jälkeen voidaan alkaa kattoo niitä lahjoja" isäni sanoo. "Jes!" sano innoissani.

Avasimme juuri lahjat. Sain rahaa, vaatteita, suklaata, piirrustusvihkon, Bring Me The Horizonin levyn, jne... Vein lahjani huoneeseeni ja palasin takaisin olohuoneeseen. "No mites Aleksilla menee seurustelusuhteissa, löytyykö jo tyttöystävää?" vaari kysyy. Käännän katseeni isään ja hän nyökkää rohkaisevana. "Mulla on poikaystävä" vastaan ja siirrän katseeni isovanhempiini. "Oii, ihanaaa" mummi sanoo ja tulee halaamaan minua. "Aijotko sä sanoo jotain?" kysyn vaariltani kun mummi on palannut paikalleen. "No jos se poika ei oo ilkee, ei leiki sun tunteilla vaan oikeesti rakastaa sua ja sä sitä nii oon sitte onnellinen sun puolesta" hän sanoo. "Ei se oo ilkee ja ei se leiki mun tunteilla" vastaan. "No hyvä" vaari vastaa.

--------------------------------------------------------------

Sanoja 909