Time skip Tommin synttäreihin
Tommin pov:
Tänään on se päivä kun minusta tulee täysi-ikäinen. Tätä päivää on kuulkaa odotettu. Tänään olisi suunnitelmissa hakea ajokortti, käydä vanhemmillani ja illalla olen ehkä jätkien kanssa.
Kello on vartin yli yhdeksän aamulla. Heräsin juuri sillä minun täytyy olla kymmeneltä ajamassa viimaisen kertani ja sitten saan ajokortin jos kaikki menee hyvin.
Nousen sängyltäni ja alan petaamaan sitä. Laitan päiväpeiton ja lopuksi koristetyynyt. Sitten otan puhelimeni ja lähden kohti alakertaa. Kotini on siis kaksikerroksinen valkoinen omakotitalo. Kämpässäni on alakerrassa eteinen, kylpyhuone ja vessa, olohuone, keittiö ja vierashuone. Yläkerrassa on vessa, huone jota pidän varastona ja makuuhuone. Vanhempani ostivat talon minulle kun täytin 17, kämppä on siis heidän nimissään.
Kun olen hoitanut vessassa tarpeeni, vedän vessan ja pesen käteni. Sitten lähden kohti keittiötä. Otan jääkaapista leivän teko tarvikkeet ja vien ne pöytään. Teen itselleni vaalean leivän jonka väliin laitan kinkkua, salaattia, juustoa ja kurkkua. Laitan tarvikkeet takaisin jääkaappiin ja otan kahvia jonka kävin laittamassa tulemaan ennen kun menin vessaan. Syödessäni aamupalaa selaan kaikki soet läpi, katson viestit ja sitten laitan sen pois ja syön.
Kun saan syötyä vien kupin tiskipöydälle, pyyhin keittiönpöydän ja lähden kylppäriin. Otan kiposta hammasharjani, kastelen sen ja laitan siihen tahnaa. Sitten pesen hampaani.
Sain pestyä hampaani ja nyt lähden takaisin huoneeseeni. Avaan lasisillaliukuovilla varustetun vaatekaappini. Otan sieltä mustat revityt farkut, valkoisen t-paidan ja nilkkasukat. Vaihdan ne päälleni ja sitten lösähdän vain sängylleni. Olisi vielä kymmenen minuuttia ennen kuin pitäisi lähteä etten myöhästy.
Time skip jonkun aikaa
"Sitte voidaan mennä parkkiin" autokoulun opettaja sanoo. Ajan parkkiin. "Se meni hyvin, sä oot todella hyvä ajamaan ja sä osaat noudattaa kaikkia liikennesääntöjä" hän sanoo. Hymyilen vain. "Se ois sitte ajokortin haku, miltäs tuntuu?" hän jatkaa. "Mahtavalta" vastaan. "Muuten hyvää syntymäpäivää" hän sanoo. "Kiitos" vastaan hymyillen.
Time skip kello 12
Nyt on autokoulu läpästy ja ajokortti hankittu. Nyt onki sitte matka kohti vanhempien kotia. En ole heitäkään hetkeen nähnyt joten kiva päästä näkemään.
Kävelen kohti vanhempieni taloa. Sinne on jonkin verran matkaa mutta koska ei ole vielä autoa niin pitää kävellä. Ajatella, nyt olen täysi-ikäinen. Minulla on enemmän vastuuta ja koulut pikkuhiljaa käyty. Siitä alkaisi matka kohti työ elämää. Nyt pääsen baareihin, voin ostaa alkoholia, eikä vanhemmat voi määrätä kaikkia asioitani.
Saavun vanhempieni talolle. Huomaan pihassa olevan kaksi autoa eli molemmat ovat kotona. Kävelen terassin portaat ylös ovelle ja kaivan taskustani avaimen. Avaan oven ja menen sisään. "Moi" huudan ja ensimmäinen asia jonka kuulen ja näen on kun pikkusiskoni huutaa "Tommii" ja juoksee toiselta puolelta taloa luokseni. Kyykistyn ja otan hänet halaukseen.
"Mulla oli sua ikävä" hän sanoo. "Voi rakas nii mullaki sua" sanon ja silitän hänen selkäänsä. "Missäs äiti ja isä?" kysyn kun erkane me halauksesta. "Ne on keittiössä" Noora vastaa. Nousen ylös ja lähden seuraamaan pikkusiskoni keittiöön. "Moi" sanon vanhemmilleni kun saavumme keittiöön. "Moii" äiti sanoo iloisesti ja tulee halaamaan minua. "Ihana nähä" hän sanoo ja erkanee halauksesta. "Moii" isäkin sanoo ja tulee halaamaan minua.
"Miltäs tuntuu olla täysi-ikäinen?" isäni kysyy jonkin ajan päästä. Olemme syöneet ruuan ja nyt juomme kahvia, pikkusiskoni limpparia. "Mahtavalta mut tottakai se on myös pelottavaa" vastaan. "Otetaan kakkua ja sitte voitas antaa sulle lahja" äiti sanoo ja nousee pöydästä. Hän ottaa kakun jääkaapista ja tuo sen pöytään. Kakun päällä on minun vauvakuvani, suklaa rouhetta reinuoilla ja kynttilät jossa lukee 18.
Leikkaan kakusta palan ja otan sen lautaselleni. "Onko hyvää?" äiti kysyy kun kaikki syövät kakkua. "Tosi hyvää" vastaan ja syön kakkua. "Mitäs suunnitelmia sulla on täks päiväks?" isä kysyy mussuttaen kakkuaan. "Kävin aamulla suorittaa sen autokoulun loppuun ja sain ajokortin. Oon nyt jonkun aikaa tässä teijän luona ja illalla lupasin olla jätkien kanssa" kerron. "Vieläkö teillä on sama porukka?" äiti kysyy. "Joo, meitä on vaa nyt yks lisää ku Joelin poikaystävä tuli mukaan porukkaan" kerron. "No sehän on kiva että Joel on löytäny rinnalleen jonkun mukavan ihmisen jota rakastaa" äiti sanoo. "Mitäs sille Juulialle kävi?" isä kysyy. "Ne eros ku Joel rakasti Aleksia" kerron. "Okei" isä vastaa. "Kuka on Aleksi?" Noora kysyy tultuaan takaisin vessasta. "Aleksi on Joelin poikaystävä" kerron hänelle kun hän istuu viereeni. "Minkä näkönen?" hän kysyy innoissaan. "Mäpä etin sulle jonkun kuvan" vastaan ja otan puhelimeni taskusta.
Etsin jotain hyvää kuvaa, mutta suurin osa kuvista jota minulla on Aleksista on hänen ja Joelin yhteisö kuvia. Joita en ehkä välttämättä kaikkia perheelleni viitsi näyttää. "Tässä" sanon löydettyäni hyvän kuvan. Näytän sen pikkusiskolleni. "Aika söpö" hän vastaa. "Näytäs mullekki" äiti sanoo. Ojennan hänelle puhelimeni. "No onhan tää kyllä sulonen, ihanan väriset silmätki" hän sanoo. "Näytäs" isäni sanoo ja äiti antaa puhelimen hänelle. Isä katsoo jonkun aikaa kuvaa ja avaa suunsa. "Onkos tää ton Matti Kaunisveden poika?" hän kysyy. "On joo" vastaan.
"No mut ihanhan hän on sulonen" isä sanoo. "No minkäs näkösiä ne muut on nykyisin?" äiti kysyy. "No tässä on Joel" sanon ja näytän heille kuvaa. "Joo" he sanovat. "Tässä on Olli ja Joonas" sanon ja näytän heille kuvaa. "Ollin on rastat kadonnu" pikkusiskoni sanoo. "Nii on, se otti ne pois heti ku meni ylä kouluun" kerron. "Enpä ees muista millon viimeks oisin Ollia nähny. Joonasta ja Joeliaki näin viimeks vuos sitte ja Nikoa kuukausi sitte" äiti sanoo.
Saimme juotua kakkukahvit ja juttelut juteltua. Kello lähenee kahta. "No mitäs sitte" äiti sanoo ja alkaa raivaamaan pöytää. "Mä voisin käydä mun entisessä huoneessa" sanon ja nousen pöydästä. "Joo käy vaan, siellä on kaikki ennallaan" äiti kertoo.
Lähden kohti yläkerran portaita. Huoneeni on yläkerrassa portaista niin paljon vasemmalle kun vain pääsee. Huoneeni oven vieressä on vessa ja kaappeja sitten on siskoni huone vastapäätä portaita. Avaan huoneeni oven ja huomaan että kaikki ovat oikeasti ennallaan. Seinillä on edelleen samat julisteet mitä olen sinne elämäni aikana ripustanut. Sama järjestys ja samat lakanat, verhot ja matto. Kävelen pöytäni luo jossa on jotain vanhoja piirustuksiani. Hetken katseltuani menen sängylleni ja kaivan puhelimeni esiin.
"Tommi oisko nyt lahja" kuulen äitini huutavan portaista. "Joo" vastaan ja laitan puhelimeni takaisin taskuuni noustessani ylös. Kävelen portaat alas ja isäni tulee kädet selän takana minua vastaan. Kaikki ovat nyt portaiden alapäässä. "Oot sä valmis?" isä kysyy. "Joo" vastaan ja katson isääni. On pitkä hiljaisuus kunnes isäni selän takaa paljastuu auton avain. "Mitä?" kysyn hämilläni. "Sä saat toisen auton, me ei tarvita enää kahta" isä vastaa. "Kiitos" sanon iloisena ja halaan isääni ja myös äitiäni. Lähdemme kaikki ulos. Menen auton luo, avaan ovet ja istuidun kuskin paikalle. Ajatella nyt minulla on auto jota saan oikeasti ajaa.
"Lähetäänkö testaa?" isä kysyy istuttua viereeni. "Uskallatko sä olla mun kyydissä?" kysyn ja laitan avaimen paikalleen ja käynnistän auton. "Tottakai se pitää uskaltaa ja kyllä mä luotan että sä osaat ajaa" hän vastaa ja laittaa turvavyön. Laitan itsekkin ja sitten menoksi. "No sähän oot hyvä ajaa, parempi ku minä sun ikäsenä" isä kertoo.
---------------------------------------------------------
Sanoja 1105
ESTÁS LEYENDO
Life is like one variable // Joleksi
FanficTarina perustuu jätkien peruskoulu ja lukio aikoihin. Aleksin ja Joelin tarina ei ala kovin iloisesti, sillä Aleksi joutuu onnettomuuteen johon osa syynä oli Joel. Loppujen lopuksi heidän tarinasta tulee onnellinen mutta alamäkiäkin löytyy.