Life is like one variable // Joleksi

63. Tulevaisuuden mietiskelyä

Jacen pov:

Tulimme Danielin kanssa juuri sisälle. Potkimme kengät pois jaloistamme jutellen ja naureskellen jostain tyhmistä jutuista. Kello on noin viisi. Olimme koko tämän ajan ulkona. Iida ja Iiris jäivät vielä mutta kaikki muut ovat nyt lähteneet nukkumaan.

Menemme minun ja Aleksin huoneelle. Avaan oven ja huomaan Aleksin nukkuvan. "Shyyy" sanon ja laitan etusormen huulieni eteen. Kävelen Aleksin luo. Hänen paitansa on noussut jonkin verran joten lasken sen alas ja laitan peiton kunnolla hänen päälle. Silitän vielä hänen hiuksiaan ja lähden takaisin ovelle. Daniel katsoi koko tämän ajan nojaten päällään oveen.

"Mennään sun huoneeseen" sanon kuiskaten ja suljen oven hiljaa. "Pakko myöntää et olihan toi nyt järkyttävän sulonen ku se nukku" Daniel sanoo kävellessämme hänen huonettaan kohti. "Niin se on. Ja oikeesti tosi mukava ja ihana ihminen" sanon.

Time skip aamuun

Aleksin pov:

Herään kun joku tulee aika kova äänisesti huoneeseen. Nousen puoliksi istumaan pitäen itseäni pystyssä oikealla kädelläni. "Sori, ei ollu tarkotus herättää" Jace sanoo. "Joo ei mitää" vastaan käheällä äänellä hieroen silmiäni. "Kauan te olitte siellä?" kysyn. "Joel, Joonas ja Olli lähti joskus puol viis, minä ja Daniel viideltä ja Iida ja Iiris joskus meijän jälkeen" Jace kertoo. "Okei" vastaan. "Me käytiin tässä nopeesti, Daniel sano et sä oot järkyttävän sulonen ku sä nukut" Jace kertoo. Hymyilen vain.

Lähdimme Jacen kanssa hetken päästä aamupalalle. Päälläni on vain Joelin ylisuuri huppari. Tänään on keskiviikko ja sunnuntaina olisi lähtö takaisin kotiin. Puhuin isäni kanssa aamuyöllä puhelimessa ja hän sanoi että hänelläkin on ollut järkyttävä ikävä.

Istun pöytään Joelin viereen. "Eikö sulla oo nälkä?" Lucas kysyy. "Ei oikei" vastaan. "Pärjäät sä ruokaan asti?" hän jatkaa kysyen. "Enköhän" vastaan ja katson kun muut syövät. Kun Joel saa syötyä nousemme ylös pöydästä, viemme hänen astiat ja sitten suuntaamme hänen huoneeseen.

Kävelemme hiljaa käsikädessä kohti hänen huonettaan. Emme ole sanoneet toisillemme vielä oikein mitään. Joel avaa huoneensa oven ja astuu sisään minä perässään. Menen makaamaan toiselle puolelle hänen sänkyään ja hän tulee toiselle puolelle. Makaan vatsallani ja hän kyljellään minuun päin. Joel ottaa vasemman käteni omiinsa ja alkaa näpräämään sormiani. Katson vain häntä.

Joel lopettaa sormieni näpräämisen ja ottaa kädestäni kiinni niin että sormemme menee ristiin. Jäämme hiljaiseen katsekontaktiin "Mä rakastan sua" Joel sanoo hiljaa. "Mäki sua" vastaan myös hiljaa. "Sit joskus tulevaisuudessa me mennään naimisiin" Joel sanoo hiljaa yhä katse silmissäni. "Sit me muutetaan yhteen ja hankitaan sellanen koira minkä sä oot aina halunnu" hän jatkaa. Huulilleni tulee hymy kuunnellessani Joelin puheita. "Sit mä ihailen 24/7 tota sun hymyäs" hän jatkaa hymyillen ja koskettaen sormellaan nenänpäätäni. Nyrpistän nenääni.

"Tuu tänne" hän sanoo ja taputtaa sänkyä vieressään. Pyörähdän niin että olen selälläni aivan Joelin vieressä. "Sä oot sulonen täältä katsottuna" hän sanoo katsoen minua pitäen kyynerpäänsä sängyssä ja kämmenen päässään. Joel painaa suudelman huulilleni minun vastatessa.

Makoilen Joelissa kiinni katsoen kun hän piirtää sydämmiä rintakehääni. "Joel" rikon hiljaisuuden. Käännän katseeni häneen ja hän myös minuun kysyvänä. "Mä vaa mietin sitä mitä Iida kysy sulta sillon yöllä..." sanon hiljaa. Joel lopettaa sydämmen piirtely ja laskee kätensä rintakehälleni. Joel huokaisee. "Aleksi rakas... Älä jooko mieti sitä" Joel vastaa. "Mut jos sä kyllästyt oottaa ja..." olen sanomassa kunnes Joel keskeyttää minut. "Aleksi mä rakastan sua, vaan sua. Meillä ei oo kiire ja mä ootan sua nii kauan ku tarvii" hän sanoo ja alkaa silittää rintakehääni peukalollaan. "Mäki rakastan sua, vaan sua" sanon. Painamme huulemme yhteen.

Time skip iltaan

Suurin osa leiriläisistä on uimassa ja osa otti aurinkoa, mutta nyt kun on jo ilta alkaa olla hieman pimeää, aurinkokin on piilossa. Minä istuskelen edelleen laiturilla katsoen kun Joel ja muut pelleilevät vedessä. En tahtonut mennä uimaan koska alkoi ahdistaa tämä ihmisten määrä. Päätän nousta ja lähteä kävelylle. "Mä lähen kävelee" sanon Lucakselle joka valvoo ettei kukaan huku. "Haluut sä seuraa vai meetkö yksin?" hän kysyy. "Mä meen yksin" vastaan. "Okei" hän sanoo ja silittää olkapäätäni kunnes lähden.

Kävelen pitkin metsän polkuja mietiskellen asioita. Mietin todella usein asioita mutta jotenkin vain aina alan miettimään jotain. Tunnen kun kyynel laskeutuu poskelleni. Pyyhin sen ja kuulen samalla raksahduksen. Hätkähdän ja käännyn ympäri. Katselen ympärilleni mutten näe mitään. Jatkan vain matkaani kunnes kuulen uuden raksahduksen. Käännyn taas ympäri mutten näen mitään. Yht äkkiä säikähdän kun joku säikäyttää minut takaa päin. "Pöö" hän miltein huutaa. Kiljaisen ja käännyn ympäri. Se oli vain Enna ja Elias. "Te ootte hulluja" sanon. "Sori" Elias sanoo ja lähtee. "Tuu" Enna sanoo ja ojentaa kättään minulle. "Minne?" kysyn. "Tuu nii näät" hän sanoo ja haluttaa sormiaan että tulisin. Otan hänen kädestään ja lähden seuraamaan häntä ja Eliasta.

Saavumme rantaan josta näkee suoraan auringonlaskun. Tämä näky on niin kaunista. "Tää on lämmintä" Elias sanoo kokeillessaan vettä. "Mennään uimaan" Enna sanoo. "Ei mulla oo uinti varusteita" sanon. "Ei oo meilläkää" Elias sanoo ottaen kenkiään pois, samoin Enna. "Tuu nyt" he houkuttelevat. "No okei" myönnyn ja otan itsekin kengät pois. Kävelemme kohti rantaa. Vesi on hieman viileä. Olemme vedessä niin että sitä on minulle ja Ennalle polviin asti. Elias kyykistyy hieman ja näyttää että roiskuttaa päälleni vettä. "Et" sanon ja astun askeleen taaksepäin. Hän kuitenkin roiskuttaa ja minä juoksen karkuun hänen lähtiessä perääni. "Kuule nyt mennään uimaan" hän sanoo juostessaan perässäni.

Hän saa napattua minut ja nostaa lantiostani minut ylös. "Sitte mennään" hän sanoo. "Ei, pls ei" sanon ja yritän päästä hänen otteestaan. Hän kävelee Ennan kanssa syvellämme minä hänen harteillaan. "Ei, ei, ei" sanon kun Elias alkaa laskemaan minua veteen. "Ei, älä" sanon kun vettä on napaani asti. "Yks, kaks..." hän sanoo. "Eeeeeiiiii" "Kolme" hän sanoo ja he sukeltavat Eliaksen vetäessä minut mukanaan.

Nousemme pintaan eikä vesi tunnu enää kylmältä. "Noni hyvinhä se meni" hän sanoo pörröttäen märkiä hiuksiani.

Jonkin ajan uimisen jälkeen tulimme kuivattelemaan. "Aleksi" Enna sanoo. "No" kysyn kääntäen katseeni häneen. "Mun pitää tehä sellanen kuva ja video muisto juttu tästä leiristä nii saanko mä laittaa siihen niitä kuvia susta ja Joelista, tai susta?" hän kysyy. "Joo, etköhän sä saa, mut ne musta olevat kuvat katot mitkä on oikeesti sellasia hyviä" vastaan. "Tottakai" Enna vastaa hynhillen.

------------------------------------------------------------

Sanoja 981