Ollin pov:
Herään kun huoneeni ovi aukeaa hiljaa. Hieron silmiäni kääntyen kohti huoneeni ovea. "Huomenta" naispuolinen työntekijä sanoo. "Huomenta" vastaan hiljaa. "Tuutteko te aamupalalle?" hän kysyy. "Ei vielä" sanon jälleen hiljaa. "Okei" hän sanoo ja lähtee laittaen oven kiinni. Siirrän katseeni Aleksiin joka nukkuu kasvot minuun päin. Puhallan hänen naamaansa muttei hän reagoi mitenkään. Puhallan uudestaan ja hän laittaa silmänsä tiukemmin kiinni.
Siirrän hänen kasvoiltaan hänen hiuksiaan mutta hän painaa kasvonsa tyynyyn. Hymy tulee huulilleni. Puhallan vuorostaan hänen korvaansa. Seurauksena hän laittaa vasemman kätensä suuni eteen. Otan kiinni hänen ranteestaan siirtäen käden pois suuni edestä. Puhallan uudestaan hänen korvaansa ja hän vetää peiton päänsä ylitse. Alan nauramaan hiljaa samalla kun hän näyttää minulle keskisormeaan. Vedän peiton hänen päältään jättäen sen jalkojensa päälle. Hän laittaa vuorostaan tyynyn päänsä päälle painaen sitä tiukasti korviinsa.
"Heii, Aleksii, ollaan taas kavereita" sanon yrittäen saada tyynyä häneltä. "Heiii, mä en puhalla enää jos otat sen pään pois sieltä" sanon. Hetki menee kunnes Aleksi nostaa päänsä takaisin tyynyn päälle. Hän katsoo minua neutraalina silmiin. Yritän katsoa samalla tavalla häntä mutta huulilleni tulee vain hymy. "Ollaanhan kavereita?" kysyn mutta hän on hiljaa.
Otan hänet halaukseen. Hän halaa takaisin ja kääntää meidät niin että hän on siinä missä minä nukuin ja minä siinä missä hän nukkui, kunnes hän erkanee halauksesta ja työntää minut alas sängyltä. "Nyt voidaan olla kavereita" hän sanoo tullen paikalleen makaamaan vatsalleen katse minussa kun makaan pelkissä boksereissa kylmällä lattialla. Ojennan kättäni häntä kohti ja hän tarttuu siitä. Katselen hetken hänen pieniä sormia kunnes vedän hänetkin alas. Hänellä sentään on myös paita päällä sillä tämä lattia oikeasti on todella kylmä ympäri vuoden.
Jonkin ajan lattialla makoilun jälkeen Aleksi nousee painaen nyrkillään hieman huonoon kohtaan. "Haista..." sanon kun hän on noussut. Hän alkaa vain nauramaan mennen sängylleni takaisin makaamaan peitto päällään. "Mä kostan tän sulle" sanon maaten yhä lattialla. "Hoida sä se sun ongelma nii mä käyn vessassa" Aleksi sanoo nauraen nousten sängyltäni. Hän lähtee vähin äänin ulos huoneestani.
Jonkin ajan päästä kun olen saanut hoidettua ongelmani Aleksi palaa huoneeseeni. "Saitko hoidettua?" hän kysyy. "Sain" vastaan. "Hyvä" hän sanoo tullen toiselle puolelle sänkyäni. Käännän kylkeäni niin että olen Aleksia päin. Katsomme toisiamme suoraan silmiin. Hetken katselun jälkeen käteni siirtyy Aleksin poskelle. "Sulla on kylmä käsi" hän sanoo. "Ja sulla lämmin poski" vastaan.
Time skip hetki
Aleksin pov:
Olli meni jokin aika sitten suihkuun. Itse jäin juttelemaan Joelin kanssa. Suunnitelmissa olisi mennä tänään hänen luokseen yöksi. Emme ole suunnitelleet mitään mitä tekisimme mutta kyllä me aina jotain keksimme.
Jonkin ajan päästä Olli saapuu takaisin huoneeseensa pelkän pyyhe päällään. Silmäni siirtyvät häneen. Tuijotan vain hänen paljasta rintaa. En saa silmiäni irti hänestä. "Mitäs kattelet?" hän kysyy naurahtaen. "Sua" vastaan. "Huomasin, kattele vaan jos niin paljon haluut. Mut varo ettei ala seisoo" hän sanoo naurahtaen. Muutun punaiseksi. Painan käteni naamaani kaatuen sängylle selälleni.
Jonkin ajan päästä Olli on saanut vaatteet päälleen. Yllätys yllätys makoilemme hänen sängyllään. Minun pitäisi puolen tunnin päästä alkaa tekemään lähtöä. Joel sanoi tulevansa hakemaan minua. Käännän pääni Olliin ja huomaan hänen tuijottaen minua. "Mitä sä tuijotat?" kysyn kääntyen kyljelleni. "Sua" hän vastaa irrottaen katsettaan minusta. "Miks?" kysyn. "Mietin sitä et miten susta on tullu mulle niin tärkee vaikkei oo tunnettu ees kauaa kunnolla" hän sanoo. "Mä mietin välillä samaa" kerron. Ollin kasvoille muodostuu hymy.
YOU ARE READING
Life is like one variable // Joleksi
FanfictionTarina perustuu jätkien peruskoulu ja lukio aikoihin. Aleksin ja Joelin tarina ei ala kovin iloisesti, sillä Aleksi joutuu onnettomuuteen johon osa syynä oli Joel. Loppujen lopuksi heidän tarinasta tulee onnellinen mutta alamäkiäkin löytyy.
