Life is like one variable // Joleksi

84. Ei tämä mikään salaisuus ole

Time skip viimeseen koulupäivään

Ollin pov:

Olemme järjestämässä muiden ysejen kanssa ysigaalaa. Miettikää tämä on meidän viimeinen päivä peruskoulussa. Kohta joudumme sanomaan hyvästit ja siirtyä lukioon. Kaikki lähdemme eri suuntiin, onneksi menemme Nikon kanssa samaan lukioon jossa Joel ja Tommi on.

"Olli" kuulen Nikon sanovan. "Hä?" kysyn palattuani takaisin tähän tähän hetkeen. Hän osoittaa taakseni oville. Käännän pääni sinne ja huomaan oven raossa Aleksin. Lähden kohti häntä.

Saavuttuani hänen luo hän tulee oven raosta salin puolelle. "Onks kaikki hyvin?" kysyn häneltä. "Joo kai" hän vastaa katsoen kun muut järjestelevät paikkoja. "Ootsä varma?" kysyn kääntäen hänen katseen minuun. Hän huokaisee hiljaa. "Mua vaan pelottaa jäädä tänne ilman teitä, te ootte aina auttanu mua kaikessa ja nyt mun pitää pärjätä yksin" hän sanoo siirtäen katseen maahan. "Hei Aleksi rakas mä oon varma että sä pärjäät. Sä oot vahva ja selviit mistä vaan" sanon ja otan hänet halaukseen.

Hetken päästä kuulen muiden huutavan minua takaisin töihin. "Mun pitää mennä takas" sanon erkaannuttua halauksesta. "Munki pitää lähtee" hän sanoo pyyhkien kyyneleet poskiltaan. "Nähään myöhemmin" sanon kun hän kääntää selän minulle lähtien ulos salista. "Joo" Aleksi sanoo kunnes lähden jatkamaan.

Time skip siihen että se ysigaalaa loppuu

Nyt on peruskoulu päätetty ja päättötodistus saatu. "En ois uskonu et sä saat ysin keskiarvon" kuulen äänen takaani. Käänny ääntä kohti. "Joonas!!" huudan iloisena ja juoksen hänen luo. Hän nappaa minut halaukseen. "No mut hei onnee! Nyt on se tuskallinen peruskoulu käyty" Joonas sanoo erkaannuttuamme halauksesta. "Nyt pääsee taas kiusaamaan sua" sanon pörröttäen hänen hiuksiaan. "Moi" Niko sanoo kun saavun Joonaksen kanssa takaisin hänen ja muiden luokkalaistemme luo. "Moi" hän sanoo suudellen poikaystäväänsä. "Missä Joel?" kysyn. "Täällä" hän sanoo ovelta. "Joel!!" huudan ja juoksen hänen luokseen. "Oho ootpas sä ilonen" hän sanoo minun hypättyä halaukseen. "Se sai ysin todistuksen ja suoritti peruskoulun" Joonas sanoo. "Oho meijän pikkuolli pääsee lukioon" Joel sanoo pörröttäen minun hiuksia. "En ole pieni" sanon 'vihaisena'. "Etpä" hän sanoo naurahtaen. Pyöräytån silmiäni lähtien ilosena muiden luo tälläkertaa Joelin kanssa.

Kun olemme jutelleet jonkin aikaa, opettajat ovat käyneet juttelemassa kanssamme ja moikanneet Joelia ja Joonasta lähdemme ulos rakennuksesta. Saavuttuamme ulos heitämme Nikon kanssa todistuksemme ilmaan huutaen niin kovaa kun lähtee. "Seuraavaks lukion jälkeen" Joonas sanoo naurahtaen. "Nii, missäs muuten Aleksi?" Joel sanoo. "Emmä tiedä, ei sitä oo näkyny aamun jälkeen" vastaan. "Kai se kohta tulee" Joonas sanoo katsoen kohti ovia kunnes siirtää katseen takaisin Nikoon ja Olliin. "Mä soitan sille" Joel sanoo ottaen puhelimensa taskustaan.

"Ei se vastaa" hän sanoo hetken päästä. Odotamme hetken kunnes Aleksi tulee ulos ovista. "Moi" Joel sanoo Aleksin tullen viereemme. "Moi" hän sanoo hiljaa. Joel ottaa hänet halaukseen kwinuttaen heitä hieman. "Millanen todistus sulle tuli?" hän kysyy erkaannuttuan halauksesta. Aleksi ojentaa Joelille todistuksensa samalla lähtien kävelemään minua kohti. "Onnee" hän sanoo ja halaa minua. "Kiitos" sanon halaten häntä. Erkaannuttuamme halauksesta Aleksi onnittelee vielä Nikoa kunnes palaa takaisin Joelin luo joka on mennyt istumaan terassin pöydälle. Hän nostaa Aleksin syliinsä samalla tavalla kun vauvan. Hän pussailee Aleksia kaikkialle kwinuttaen heitä hieman. "Hei lopettakaa nyt" sanon. "Tuleeko Ollille kateellinen olo" Joonas sanoo kiusoitellen. "No mitäpä veikkaat jos sinä ja Niko siinä ootte kahestaan, samoin Joel ja Aleksi"

"Onko teillä mitää suunnitelmia?" Niko kysyy Joonaksen nojaten häneen ja aitaan jonka päällä Niko istuu. "Eipä oikeestaan" vastaan. "Entä te?" hän kysyy viitaten Joeliin ja Aleksiin. "Mulla on tänään, ens viikolla ja sitä seuraavalla viikolla pelit, muuten ei oikei oo mitää" Joel sanoo. "Ja Aleksi on menossa kattoo?" Sanon kysyvänä. Aleksi vain nyökkää. "Onks sulla muita suunnitelmia?" Joonas kysyy Aleksilta. "Mä meen Helsinkiin mun siskon luo ja sit jossain vaiheessa Viroon" hän kertoo. "Okei, otatko Joelin mukaan?" Joonas kysyy. "Se tulee yheks yöks mun siskon luo ja sit mennään sinne Viroon yhessä" Aleksi kertoo. "Ketä sinne tulee?" kysyn. "Minä, Joel, mun isä, sisko ja sen poikaystävä" hän kertoo. "No sehä on kiva. "Koko perhe ja kumppanit" Niko sanoo väläyttäen hymyn. "Nii, pääsen mäki tutustuu Aleksin siskoon ja me molemmat siihen sen poikaystävään" Joel sanoo.

Time skip noin iltaan

Joelin pov:

Makoilemme Aleksin kanssa sängylläni halaillen vielä kun kerkeämme ennen peliäni. Ajatella että kaikki muut kaveri porukastamme on nyt lukiossa paitsi Aleksi joka tulee ensivuonna, silloin myös Tommi lähtee. Silitän Aleksin hiuksia hänen maatessaan rintakehäni päällä. En tiedä nukkuuko hän vai onko hän hereillä mutta ainakin hänellä on silmät kiinni.

"Joel alahan pakkaamaan, kohta syödään ja sitte lähetään hallille" äitini huutaa keittiöstä. "Hei Aleksi, heräähhän. Sun pitää nousta" sanon herätellen yli söpöä poikaystävääni. "Ei vielä" hän sanoo hiljaa haudaten kasvonsa rintakehääni. "Mun pitää pakata" sanon. "Mm... Kohta" hän sanoo. Hm, voi pientä. Annan periksi ja jatkan hänen hiusten silittelyä.

Pakkaan hyvin nopeasti tavaroitani lätkäkassiini. Ihan juuri syödään ja minä vasta aloitan pakkaamisen. Venähti hieman katsellessa kun Aleksi nukkuu. Hän on vain söpöin asia ikinä nukkuessaan ja muutenkin. Kukaan ei voi väittää vastaan että maailmasta löytyisi joku söpömpi asia kun Aleksi.

"Syömään!" kuuluu äitini huuto johon Aleksikin herää. Hän nousee istumaan sängylleni nojaten käteensä. Toisella kädellään hän hieroo silmiään. "Huomenta rakas" sanon kyykistyen hänen eteensä laittaen käteni hänen reisille. Aleksi pitää jalkojaan koukussa sängylläni. Siirrän hänen jalkojaan niin että ne tulevat sängyn seunan yli. Otan hänen käsistään kiinni ja nousen seisomaan. "Tuu, mennään syömään" sanon heilutellen hänen rentoja käsiään kun hän istuu vastaheränneen ja väsyneen näköisenä sängylläni. Päätän olla niin kiltti ja nostaa hänet syliini että pääsemme sinne syömään.

Syötyämme lähdemme kohti jäähallia. Isäni laittoi tavarani takakonttiin. Aleksi otti vain puhelimensa ja muut tavarat jätti huoneeseeni. Aleksi antaa minulle puhelimensa ja minä kivana poikaystävänä avaan sen ja menen tutkimaan sitä. Voin sanoa että täältä löytyy kaikkea kivaa. Hänen galleriassaan on paljon videoita ja kuvia meistä ja hänestä ja Ollista, hänen perheestään ja jne... Yht äkkiä päädyn snäppiin. Huomaan että Aleksi ei ole mitenkään kovin aktiivinen avaamaan snäppejään. Ainut kenelle hän on viimeksi eilen vastannut on Olli, muut ovat toimitetulla tai avatulla monta päivää, jotkut lähemmäksi viikon.

Avaan Ollin snäpin ja se on voisi sanoa että suloinen naamakuva hänestä otan siitä Screenshotin ja vastaan hänelle matkien hänen snäppiään. Hän vastaa melkein heti takaisin. Taidankin tästä jäädä snäppäilemään rakkaan ystäväni Ollin kanssa, tosin poikaystäväni puhelimella jonka paras kaveri Olli myös on.

Time skip pelin loppuun

Viimeisillä sekunneilla saan tehtyä joukkueelleni viidennen maalin. Voitimme 5-0. Menen muun joukkueeni perässä ulos kaukalosta jonka ulkopuolella Aleksi odottaa minua. Päästyäni ulos kaukalosta otan Aleksin poskista kiinni ja painan hänen huulilleen suudelman johon hän vastaa. Tiedän ihmisten katsovan meitä oudosti ja joidenkin ottaen meistä kuvia mutta se on iha okei. Ei tämä mikään salaisuus ole.

----------------------------------------------------------

Sanoja 1063