Life is like one variable // Joleksi

92. "Darra?"

Seuraavana aamuna

Joonan pov:

Avaan hitaasti silmiäni järkyttävän pääkivun tullessa päähäni. Avattuani silmät huomaan makaavani aivan Matiaksen vieressä. Silmäni vain kiinnittyvät häneen enkä saa niitä irti hänestä. En tiedä mitä on tapahtunut, mutta jonkin aikaa Matias on vain asunut mielessäni, aina kun en näe häntä minulla tulee ikävä häntä, silmäni kiinnittyvät aina häneen ja nytkin tuntuu jotenkin oudon hyvältä olla lähellä häntä. Muistiini palaa yöllinen hetki kun istumme ikkunan luona ja suutelemme useamman kerran, en tiedä mitä se oli mutta pidin siitä ja se tuntui niin lumoavan hyvältä. Tuntuu kun haluaisin vain palata siihen hetkeen tai kokea sen uudestaan, vain ja ainoastaan Matiaksen kanssa.

Hetken mietiskelyitteni jälkeen huomaan kuinka Matiaksen silmät alkavat aueta. Avattuaan silmänsä hän näpyttelee silmiään hitaasti nostaen katseensa silmiini "Huomenta" sanon hiljaa. "Huomenta" hän vastaa hiljaa pitäen katseensa silmissäni. "Onks kaikki hyvin?" kysyn kun hänen silmästään valuu kyynel. "Joo" hän vastaa hiljaa. Siirryn entistä lähemmäksi häntä pyyhkien kyyneleen hänen poskeltaan, jättäen käteni hänen poskelleen. Jäämme hiljaiseen katsekontaktiin kunnes molempien katseet käyvät toistemme huulissa ja kohta ne jo yhdistyvät. Suudelma me kuitenkin keskeytyy kun Matias erkanee suudelmasta laskien päänsä alas. "Hei mikä sulla on? Sä et vaikuta siltä että sulla ois kaikki hyvin" sanon muuttuen jo oikeasti huolestuneeksi. Matias ei vastaa mitään, on vain hiljaa. "Hei, sä voit kertoo mulle kaiken. Mä oon täällä sitä varten et sä voit aina puhua mulle, kaikesta. Mä haluun aina olla sun tukena ja auttaa sua" sanon laittaen käteni hänen hiuksiin. Hän ei kuitenkaan vieläkään vastaa mitään. "Voit sä ees kertoo mihin se liittyy?" kysyn. Matias on hetken hiljaa kunnes vastaa nostamatta katsettaan. "Suhun" hän sanoo hiljaa. Nyt hiljenen itsekin. Syy siihen miksi Matias aikalailla itkee olen minä.

Jonkin ajan päästä hän nostaa katseensa minuun kun en vastaa mitään. Hetken katseltuaan minua hän laittaa kätensä poskelleni ja alkaa silittämään sitä. Katson häntä vain hämmentyneenä. Hetken päästä Matias painaa huulensa vasten omiani. Vastaan suudelmaan, kunnes hän taas erkaantuu. "Mä tykkään susta" hän sanoo hiljaa. En sano mitään vain vedän hänet takaisin suudelmaan. En voi uskoa että hän sanoi juuri tuon lauseen. Olen tykännyt hänestä vaikka kuinka kauan ja nyt hän vihdoin sanoi tykkäävänsä minusta.

Erkaannuttuamme suudelmasta kerron tykkääväni myös hänestä. Alamme molemmat vain hymyillä ja vedämme toisemme halaukseen. Kun erkanemme halauksesta jäämme hetkeksi hiljaiseen katsekontaktiin, aivan lähelle toisiamme. Painamme huulemme yhteen, kunnes suudelmien jälkeen Matias vetää minut rintakehälleen alkaen silittää hiuksiani. Olemme aina pienestä asti vain maanneet toistemme rintakehillä ja silitelleet toistemme hiuksia. Minun vanhempani ovat monesti luulleet että olemme yhdessä mutta Matiaksen isälle on täytynyt aina sanoa että olemme vain kavereita. Hän ei nimittäin hyväksyisi sitä jos Matias seurustelisi pojan kanssa, vaikka hän on täysi ikäinen ja asuu omassa kodissa, hän silti pelkää isäänsä tuossa asiassa.

Joelin pov:

Herättyäni huomasin ettei Aleksi nuku enää. Hän selaa puhelintaan selkä minuun päin. "Paljo kello?" kysyn hiljaa. "puol kaheksan" hän vastaa. "Millon sä heräsit?" kysyn, sillä se on ihme että hän on tähän aikaan hereillä. "Oot sä ees nukkunu sen jälkeen ku me tultiin sisälle?" kysyn kun hän ei vastaa mitään. "En" hän vastaa hiljaa. "Hei Aleksi rakas olisit herättäny mut, ettei ois yksin tarvinnu valvoo" sanon mennen kiinni hänen selkäänsä. Lasken toisen käteni hänen hädelle ja siihen päälle leukani. "Onko kaikki hyvin?" kysyn sillä hän harvoin valvoo öitä, varsinkaan yksin. "Emmä tiedä, mä vaa mietin koko ajan sitä ku sä täytät kaheksantoista" hän sanoo kääntyen selälleen. "Entä jos sä oikeesti saat syytteen alaikäseen sekaantumisesta" hän jatkaa surkeana. "Aleksi rakas vaikka saisin, meillä on paljo ihmisiä todistamassa että me ollaan seurusteltu jo sillon ku mäki olin alaikänen, äläkä mieti sitä turhaan nyt. Keskity tähän hetkeen, äläkä vaivaa päätä tulevaisuudella" sanon siirtäen hänen hiuksiaan pois hänen kauniilta kasvoiltaan, jääden silittämään hänen hiuksiaan.