Life is like one variable // Joleksi

101. Tommin synttärit

Tommin pov:

Herään kuullessani laulua. Avaan silmäni nousten sängylleni istumaan. Jätkät ovat tulleet yllättämään minut kaupasta ostetun kakun kanssa. Tiedättekö se jossa on se vihreä päällys. Kun he ovat saaneet laulunsa laulettua puhallan kynttilät kakun päältä. "Tässä on sulle lahja, se on meiltä kaikilta" Joonas sanoo ojentaen minulle ison paketin. "Kukas tän paketoi? Nimittäin sinä et ainakaa. Sen verran hienosti paketoitu" sanon ottaen lahjan vastaan. "Aleksi" Joonas vastaa. "Aika pro paketoija" sanon katsoen hetken Aleksia, kunnes avaan paketin. Sieltä paljastuu iso pahvilaatikko. Avaan sen ja sen sisältä ilmestyy hopea ämpäri jossa on käsiraudat, kortsuja ja viinipullo, ampärin ympärillä on todella monta suklaalevyä ja lempi energiajuomani. Ämpärissä on myös kortti, jossa lukee paljon tekstiä.

"Jos saan kysyä ootteko te laittanu Aleksin ja Ollin tekemään tän kortin, sen verran hyvällä käsialalla kirjotettu" sanon lukiessani korttia. "Tottakai niitäki piti vähä työllistää" Niko sanoo maatessaan sängylläni. "No mut hei kiitos. Tää lahja oli super hyvä ja tää kortti oli ihana" sanon ottaen heidät halaukseen. Erkaannuttuamme halauksesta jätkät käskevät minun odottaa hetken huoneessani kunnes saisin mennä keittiöön. Odotellessani vaihdan vaatteet ja petaan sänkyni.

Kun saan vihdoin luvan tulla keittiöön, huomaan jätkien kattaneen pöydän. He ovat laittaneet kakun pöytään, limppari- ja viinipullon ja kerroskolmioleipiäkin. "Ei teijän ois tarvinnu" sanon mennen istumaan pöytään Nikon viereen. "Ei nii, mut me haluttiin koska sä oot meille tärkee ja me halutaan sulle mukavat synttärit" Niko sanoo iloisena. Huulilleni tulee väkisin hymy ja minua alkaa melkein itkettämään. "Teki ootte mulle tärkeitä" sanon halaten Nikoa. Kun erkanemme halauksesta, alamme syömään jätkien tekemää aamupalaa. Ei mitään hajua miten he saivat kaiken tämän aikaan ilman että heräsin.

Syötyämme leivät ja kakun jätkät haluavat kilistellä. Kaikilla muilla on viiniä paitsi Aleksilla ja Ollilla. Niko ja Joonas saavat siksi viiniä koska ovat melkein täysi-ikäisiä. "Tommille" Niko sanoo nostaen lasinsa ilmaan. "Tommille" kaikki toistavat perässä kunnes kilistämme ja juomme laseista. "Oikeesti kiitos jätkät, tää oli paras yllätys hetkeen" sanon hymyillen. Hekin alkavat kaikki hymyillä. Kun saamme vihdoinkin kaikki syötyä ja juomat juotua nousemme pöydästä, raivaten kaikki astiat ja roskat. "Mitäs nyt?" kysyn. "Nyt katotaan elokuva ja syödään näitä" Joonas sanoo ottaen kaapista kaksi isoa kulhoa. Toisessa on sipsiä ja popcornia. "Sä sit päätät elokuvan" Joel sanoo. "Okei" sanon.

Menemme kaikki olohuoneeseen sohvalle ja nojatuoleille istumaan. Käynnistän telkkarin ja alan katsella minkä elokuvan voisimme katsoa. Hetken selailun jälkeen päädymme katsomaan Yön ritarin paluun eli The Dark Knight Risesin. "Onko kaikki hyvin?" kuulen Joelin kysyvän. Käännän katseeni häneen ja huomaan Aleksin laskeneen päänsä hänen olkapäälleen, pitäen käsiään vatsallaan. "Mulla on vähä huono olo" Aleksi sanoo hiljaa. "Pärjäätsä?" kysyn. "Joo" hän vastaa hiljaa. "Sano sit jos tulee kunnolla huono olo" sanon kurottaen niin että saan silitettyä hänen jalkaansa. "Joo" hän vastaa väläyttäen hymyn minulle. Väläytän hänellekkin, kunnes alamme katsomaan elokuvaa.

Kun saamme sen katsottua, huomaamme Aleksin nukahtaneen. Toisaalta hyvä, nyt hänen ei tarvitse kärsiä huonosta olosta. Kun sipsejä ja popcorneja on vielä jäljellä päädymme katsomaan vielä toisen elokuvan. Tällä kertaa katsomme Nälkäpelin. Tämän jälkeen suunnitelmissa olisi tilata jotain ruokaa, myös Aleksille vaikkei hän olisi herännyt siihen mennessä. Herätämme viimeistään sitten kun ruuat ovat tulleet.

Joelin pov:

Kun toista elokuvaa on mennyt noin puolet, tunnen kun Aleksi nostaa päänsä olkapäältäni. "Huomenta" sanon kääntäen katseeni Aleksiin. Hän näyttää todella unenpöpperöiseltä katsoessaan ympärilleen, kunnes jää katsomaan minua. Alan hymyillä katsoessaan häntä. Hänkin alkaa hymyillä ja alkaa hieroa silmiään. "Katoo pikkumieski on hereillä" Joonas sanoo pörröttäen Aleksin hiuksia. "Oliko hyvätki unet?" Tommi kysyy. Aleksi kohoauttaa vain harteitaan alkaessa nojaamaan sohvan selkänojaa. "Veikö kissa sulta kielen vai puhekykykö sulta katos" Joonas sanoo, kunnes alkaa kutittamaan meidän pikkumiestä. Aleksi alkaa nauramaan ja yrittää potkia Joonasta irti hänestä. Se koituu kuitenkin vaikeaksi Joonaksen istuessa hänen jalkojensa päälle. "Varo ettet murskaa sen luita" Tommi sanoo vilkastessaan mitä he puuhaavat.