Time skip ystävän päivään
Aleksin pov:
Ensimmäinen tuntini loppui juuri. Tänään on ystävänpäivä mutta Joelilla on koe viikko. Tänään tosin hänellä ei ole kokeita joten nukkuu varmaan kotonaan.
Kävelen koulun käytäviä kohti kaappiani. Veisin sinne viime tunnin kirjat sillä en tarvitse niitä kotona kun tein läksytkin tunnilla. Saavuttuani käytävälle jossa kaappini on huomaan Ollin joka nojaa kaappeihin. "Moi" sanon tullen hänen viereensä. "Aa moi" hän sanoo irrottaen katseensa puhelimestaan. "Mitäs sä?" kysyn avaten kaappini. "Ootin sua" hän vastaa laittaen puhelimensa taskuunsa.
Hetken päästä Nikokin on saapunut luoksemme. Juttelemme kaikesta kunnes Niko osoittaa taakseni sanoen. "Katos kuka tuolta tulee" Käännän pääni taakseni. "Joel!" huudahdan ja juoksen häntä kohti. Saavuttuani hänen luokseen hän nappaa minut halaukseen. "Moi rakas" hän sanoo hiljaa korvaani. Halaan häntä tiukemmin.
Hetken halailun jälkeen saavumme takaisin Ollin ja Nikon luo. "Ootte te vaan söpöjä" Niko sanoo katsoen meitä hymyillen. Hymyilemme Joelinkin kanssa kunnes hän painaa pusun poskelleni ja sen jälkeen suudelman huulilleni.
Time skip ruokailuun
Kävelen kohti ruokalaa. Joel sanoi odottavansa siellä meitä. Hän ei periaatteessa saisi olla täällä mutta se ei ketään haittaa jos hän on. Saavun ruokalaan jossa muut jo ovat. Otan vähän ruokaa ja menen istumaan pöytään muiden kanssa.
Jutrltuamme ja syötyäni lähden Joelin kanssa pois ruokalasta. Menemme luokkani läheiselle sohvalle makoilemaan. Taino Joel kyllä istuu ja minä makaan pää hänen reisillään. Katselen Joelin kauniita kasvoja hänen silittäessä hiuksiani. "Onko sulla mitään toiveita mitä tehtäs tänään?" hän kysyy hetken päästä. "Ei oikeestaan. Jotain kivaa kahestaan" vastaan hetken hiljaisuuden päästä. "Okei, no käviskö joku elokuva ja suklaata?" Joel kysyy. "Käy jos mä saan olla ihan sun lähellä" sanon hymyillen. "Tottakai" hän vastaa myös hymyillen kunnes painaa huulensa vasten huuliani.
"Noni nyt loppu tommonen söpöstely" kuuluu jonkun ääni vierestämme. Joel erkanee suudelmasta. Katsomme molemmat ääntä kohti ja huomaamme erään pojan luikaltani joka istuu myös tunnilla vieressäni. "Vaikka toi onki aika söpöö nii tehkää sitä vaikka kotonanne ettei muut tuu kateelliseks" hän sanoo nostaen jalkojani että pääsee istumaan. Hän kuitenkin laskee jalkani myös hänen päälleen.
"Moi, mä oon Teemu" hän sanoo ojentaen kätensä Joelia kohti. "Joel" "Sä oot siis se mystinen lukiolainen kenestä kaikki tytöt puhuu" Teemu sanoo. "Ai, mitäs ne puhuu?" Joel kysyy. "Vähä kaikkee et Aleksilla on joku todella hyvän näkönen lukiolainen jonka henkilöllisyyttä ei paljastu mitenkään" Teemu kertoo. "Vai että sellasta" Joel vastaa, samassa viereemme astuu opettajamme. "Nyt takas luokkaan, tunti jatkuu" hän sanoo jääden seisomaan siihen. "No heippa, nähään tunnin jälkeen" Joel sanoo ja painaa vielä pisin huulilleni kunnes nousen ylös Teemu perässäni. Lähdemme kävelemään opettajan perässä luokkaan.
"Te ootte kyllä oikeesti söpö pari" Teemu sanoo kun istumme paikoillemme. Hymyilen vain vastaukseksi. "Kauan te ootte ollu yhessä?" hän kysyy. "Kohta puol toista vuotta" vastaan. "Aika kauan. Toivottavasti pysytte kauan yhessä" hän sanoo jatkaen tehtäviä.
Time skip iltaan
Joelin pov:
Makoilemme Aleksin kanssa sängylläni katsoen lempi elokuvaamme. Syömme samalla suklaata ja juomme cocista. Annoin Aleksille ystävänpäivä lahjaksi suklaarasian ja sellaisen söpön valkoisen nallen jolla on sydän tassussa.
Kun elokuva loppuu Aleksi painaa läppärin kiinni, laittaa sen yöpöydälle ja kääntyy kohti minua. "Mitäs sulla on mielessä?" kysyn kun hän katsoo minua sanomatta mitään. "Mietin vaan että saanko mä tehä sulle hienon kampauksen" hän sanoo hiljaa. "Kai sä saat jos se on oikeesti hieno" vastaan. "On se, istu tohon lattialle ja anna mulle harja ja kaks pompulaa" hän sanoo nousten ylös.
Haen hänelle harjan ja kaksin pompulaa. Istun lattialle hänen jalkojen väliin vasten sänkyäni. Aleksi ensin harjaa hiukseni kunnes alkaa tekemään niille jotain. Hetken päästä hän ilmoittaa olevansa valmis. Nousen ylös ja menen peilin eteen. Hän teki minulle todella hienot letit. "Uu näähä on hienot" sanon ja menen takaisin hänen luo. "Tottakai ne on ku mä ne tein" Aleksi sanoo minun kaaressa hänet sängylleni. Menen hänen päälleen makaamaan ja painan huulet vasten hänen omiaan.
Jonkun ajan päästä vain makoilemme sängylläni, taino minä Aleksin rintakehän päällä hänen näprätessä lettejäni jotka itse teki. Hetken päästä ovi aukeaa. "Ootteko te syöny?" äitini kysyy. "Ei" vastaan. "No tulkaa syömään" hän sanoo lähtien. Emme tee elettäkään noustaksemme.
Jokin aika menee kunnes saamme itsemme ylös sängyltäni ja raahauduttua keittiöön syömään kanapastaa. Juttelemme syödessämme äitini kanssa jostain turhasta, kunnes syötyämme palaamme takaisin huoneeseeni makoilemaan samaan asentoon. Siihen me sitten luultavasti nukahdimme.
------------------------------------------------------------
Sanoja 689
BINABASA MO ANG
Life is like one variable // Joleksi
FanfictionTarina perustuu jätkien peruskoulu ja lukio aikoihin. Aleksin ja Joelin tarina ei ala kovin iloisesti, sillä Aleksi joutuu onnettomuuteen johon osa syynä oli Joel. Loppujen lopuksi heidän tarinasta tulee onnellinen mutta alamäkiäkin löytyy.