114. Bileet, viinaa ja huumeita

231 32 5
                                    

Joonaksen pov:

Jonkin ajan päästä ovikello soi. Kaikki muut ovat jo täällä paitsi meidän rakastavaiset. Menen avaamaan oven ja siellähän he ovat. "Moi" sanon päästäen heidät sisään. "Onpas teillä hienot vaatteet" Olli sanoo Aleksin ja Joelin tullessa olohuoneeseen. "Katos me mennään tän jälkeen juhlii Matiaksen synttäreitä" Joel vastaa istuen sohvalle, vetäen Aleksin syliinsä. "Ainii joo" Olli sanoo. "Aleksi pidä huoli ettei Joel juo itteensä niin känniin ettette pääse enää takas kotiin" Tommi sanoo liittyen koskusteluun. "Joo" Aleksi vastaa hiljaa nojatessaan Joeliin. "No mut hei kuka ottaa bisseä?" Niko kysyy lähtien keittiöön. "Kaikki muut paitsi Aleksi" sanon muiden nostaessa kätensä ylös. "Mitäs Aleksi ottaa?" Niko kysyy ottaen kaikille muille bisset jääkaapista. "En mitään" Aleksi vastaa. "Etkö oikeesti mitään? Täällä ois kokistaki" Niko sanoo mutta Aleksi vain kieltäytyy. "Okei, no ei sun oo pakko ottaa mitään jos et haluu" Niko sanoo tullen takaisin luoksemme, antaen kaikille bisset, kunnes istuu syliini painaen huulensa vasten omiani.

Olemme nyt jonkin aikaa vain jutelleet ja juoneet bisseä, syöden samalla halloween karkkeja. Aleksin ja Joelin pitäisi tunnin päästä lähteä. Tylsyys iskee joten päätämme leikkiä taas lapsia, mennen naapureideni oville kyselemään "Karkki vai kepponen" Maalasimme meille kaikille kasvomaalaukset ja vaihdoimme vaatteet. Aleksi ja Joel ei tehneet kovin mitään kasvomaalauksia, toisin kun minä ja Olli. Otimme jotain kulhoja mitä keittiön kaapista löysimme, joihin voisimme kerätä karkkeja sun muita mitä saisimme, jos edes saamme mitään.

Time skip tunti

Joelin pov:

Olemme Aleksin kanssa tekemässä lähtöä Joonaksen luolta. Saimme kerättyä paljon karkkeja sun muita. Päätimme Aleksin kanssa että jätämme osuutemme Joonakselle, sillä emme aijo niitä mukaankaan ottaa. "Pitäkää kivaa ja sanokaa meiltä onnee Matiakselle" Joonas sanoo minulle laittaessani kenkiä jalkaan. "Joo" vastaan, Aleksin puhuessa jotain Ollin kanssa vähän matkan päässä. "Aleksi tuut sä?" kysyn hetken päästä. Hän sanoo ilmeisesti Ollille heipat ja tulee luokseni. Otan hänet sivuttain halaukseen, painaen hänen huulilleen suudelman. "No mut me lähetään, nähään taas" sanon erkaannuttua suudelmasta. "Muistakaa onnitella!" Tommi huutaa olohuoneesta. "Joo, muistetaan" vastaan avaten ulko-oven. Astumme ulos Joonaksen talosta. Suljemme oven ja suuntaamme kohti Matiaksen taloa. "Joel" kuuluu Tommin ääni takaamme. "Mä heitän teijät" hän sanoo meidän käännyttyä häntä kohti. "Oikeesti? Kiitos" vastaan hänen nyökätessään.

"Joutuisitte kävellä tänään todella paljon jos menisitte kävellen" hän sanoo meidän istuttua autoon. "Nii" vastaamme laittaen turvavöitä kiinni. Tommi käynnistää auton ja lähtee Joonaksen pihasta, kohti Matiaksen kotia. "Mä haluisin kysyä teiltä yhtä kysymystä" hän sanoo hetken hiljaisuuden jälkeen. "Mitä?" kysyn Aleksinkin kääntäessä katseensa Tommiin. "Mä oon vähä huomannu et te molemmat syötte aika vähä" hän sanoo. Hiljenemme molemmat. "Onko teillä joku ettette te haluu tai pysty syödä, vai?" hän kysyy. Emme kumpikaan vastaa mitään. "Nii mä vähä arvelin. Muistakaa et teille molemmille on tärkeetä se että te syötte. Jos tuntuu ettette mitenkään pysty, nii ei oo pakko. Kunhan syötte edes kolme kertaa päivässä" Tommi sanoo. "Sulle Joel varsinki sen takia ku sä urheilet niin paljo, välillä vähä liikaaki. Ja sulle Aleksi sen takia ku sä oot muutenki niin pieni kokonen" hän jatkaa molempien ollessa hiljaa. "Yritättehän?" hän kysyy. "Joo" vastaan. "Aleksi?" hän kysyy Aleksin ollessa vain hiljaa. "Hei, rakas" sanon laittaen toisen käteni hänen reidelleen. Hän on edelleen hiljaa, kunnes hetken päästä vastaa. "Voin nö yrittää, mut mä en lupaa mitään..." hän sanoo hiljaa. "Hyvä että edes yrität. Mä uskon että sä pystyt siihen" Tommi sanoo väläyttäen hänelle hymyn.

"Kiitos kyydistä" sanon astuttuamme ulos Tommin autosta. "Eipä mitään, pitäkää kivaa. Mut älkää liian kivaa, ite saatte kotiin selviytyä" Tommi sanoo. "Joo, moikka" sanon sulkien oven. "Moikka Aleksi" hän sanoo vielä nopeasti. Aleksi vilkuttaa hänelle, kunnes hän lähtee pois ja me menemme sisään Matiaksen vanhempien taloon. Ovi on auki joten menemme vain suorilta sisään. Otan Aleksia kädestä, lähtien etsimään ihmisten seasta Matiasta. Päästyämme keittiöön vihdoin löydämme hänet. "Joell" hän sanoo tulle halaamaan minua. "Moi ja paljon onnea hei" vastaan halaten häntä "Kiitos paljon" hän vastaa. "Jätkätki käski sanoa onnee" sanon vielä, hänen nyökätessään. "Missä Joona?" Aleksi kysyy vierestäni. "Tulee kai kohta" Matias vastaa juoden kaljatölkistään. "Tossa" hän sanoo ojentaen minulle tölkkiä. "Thanks" vastaan juoden tölkistä.

Hetken päästä Joona saapui paikalle ja meni Aleksin kanssa jonnekkin. Me taas aloimme Matiaksen kanssa juhlia oikein kunnolla. En tiedä kuinka paljon olemme jo nyt juoneet, mutta ei kovin vähää määrää. Vedimme juuri bissen lisäksi shotteja joukkuelaistemme kanssa, sekä joidenkin Matiaksen kavereiden kanssa. Kieltämättä on ollut hauskaa. Aamulla ei varmaan näin hauskaa ole, tulee olemaan todella paha darra. Hetken päästä Aleksi ja Joona saapuvat luoksemme. "JoOnAaA, tUu TäNnE" Matias sanoo ääni sammaltaen. Joona ja Aleksi tulevat luoksemme. Matias vetää poikaystävänsä syliinsä ja suutelee häntä. Itse otan Aleksin kädestä kiinni alkaen silittää sitä hieman peilalollani. "Missäs te olitte?" Matias kysyy erkaannuttua Joonan kanssa suudelmasta. "Tuolla vaan" Joona vastaa. "Vai että tuolla vaan, jääkää otaa meijän kanssa shotteja" Matias vastaa. "Mä en voi juoda" Aleksi vastaa. "En sä vois ees vähä?" Matias yrittää suostutella. "En" Aleksi sanoo. "Saanks mä kysyy minkä ikänen sä oot?" joku Matiaksen kavereista kysyy. "Viistoista" Aleksi vastaa. "Mä oisin sun ikäsenä ollu todella pettyny itteeni jos oisin tienny et tuun vetää monet kännit ennen ku täytän ees kahdeksantoista" hän kertoo. "Harmi" Aleksi sanoo.

Yö alkaa lähestyä. Kaikki muut ovat jo juoneet paitsi Aleksi. Hän se on kunnollinen. Ei juo tai polta, käytä päihteitä tai tappele, nii kuin muut nuoret. Viisas poika. Saa Matti ja kaikki muutkin olla ylpeitä että tästä maailmasta löytyy vielä yksi järkevä nuori. "Joel mä meen vessaan" hän sanoo hetken päästä. "Joo" vastaan painaen hänen huulilleen suudelman, kunnes hän lähtee.

Aleksin pov:

Päästyäni vessaan, huomaan jonkun olevan siellä. "Moi" hän sanoo. "Moi" vastaan hiljaa. "Mitäs sä?" hän kysyy istuen kylpyammeen reunalla. "Tulin pakoon humalaisia ihmisiä" vastaan siirtäen katseen maahan. "Okei, tuu tänne" hän sanoo viittoen että tulisin hänen viereensä. Päätän kerrankin olla rohkea ja mennä. "Mikä sun nimi on?" hän kysyy heti ensimmäisenä. "Aleksi" vastaan hiljaa. "Moikka Aleksi, mä oon Nikolai, hauska tutustua" hän sanoo ojentaen kätensä minua kohti. "Samoin" vastaan kätellen häntä. "Sä vissiin seurustelet Joelin kanssa?" hän sanoo kysyvänä. "Joo" vastaan vain. "Te ootte tosi söpöjä yhessä" hän sanoo. Huulilleni muodostuu hymy ja katseeni laskeutuu alas. "Haluut sä?" hän kysyy ojentaen minulle pussia jossa on jotain valkoista jauhoa. "Ei kiitos" vastaan heti. En todellakaan halua edes testata koskaan huumeita.

-----------------------------------------------------------

Sanoja 1014

Life is like one variable // JoleksiOnde histórias criam vida. Descubra agora