Life is like one variable // Joleksi

99. "Mä haluun suojella sua..."

Aleksin pov:

Juhlat ovat nyt kestäneet kolme ja puoli tuntia. Joel on vieläkin jossain, Tommi juttelee sukulaistensa kanssa, muut ovat vetämässä varmaan kännejä Tommin huoneessa ja minä seisoskelen vain olohuoneen ja keittiön välissä seuraten mitä muut tekevät. Hetken päästä näen taas Joelin. Hän kävelee ohitseni keittiöön ihan niinkuin ei olisi edes huomannut minua. Menen hänen peräänsä. Kun hän ottaa lasiinsa jotain alkoholillista juomaa, menen hänen viereensä. Hän kääntää päänsä minuun ja sanoo "No?" kunnes kääntää katseensa taas lasiin ja pulloon. "Miks sä oot ihan niinku mua ei oiskaa?" kysyn. Hän laskee pullon takaisin pöydälle ja kääntyy minua kohti viinilasi kädessään. "Aleksi, täällä on melkein koko mun suku. Mä en voi olla sun kanssa täällä samalla tavalla ku muualla" hän sanoo ja juo lasistaan. "Miks et?" kysyn hämmentyneenä. "Koska..." Joel on sanomassa kunnes jotku keskeyttää hänet.

"No mitäs Joel?" paikalle tullut nainen kysyy. "No eipä mitää ihmeellistä, tulin hakee juomista" Joel vastaa nostaen viinilasia ylemmäksi, kunnes laskee sen taas alas. "No mut hei, paljon onnea. Mä tiesin aina että susta tulee ylioppilas" nainen sanoo ottaen Joelin halaukseen. "Kukas hän on?" nainen kysyy halattuaan Joelia. Siirrän katseeni hänestä Joeliin. "Se on mun p... kaveri" Joel vastaa. Katson häntä kysyvänä. "Onpa kiva tavata Joelin kavereita, mä en ookkaan tavannu muita kun Joonaksen ja Ollin" nainen jatkaa. Siirrän katseeni Joelista maahan silmieni kostuesssa. En tahdo että he näkevät sitä. "Mä oon Joelin äidin serkku, Jonna" nainen sanoo ojentaen kättään minua kohti. En vastaa mitään tai edes nosta päätäni. Pidän käteni puuskassa, katseen maassa yrittäen pidätellä kyynelien tuloa. "No mut teillä näytti olevan juttu kesken, nii mä tästä lähenki häiritsemästä" nainen sanoo ja lähtee jättäen tyhjän lasin tiskipöydälle. "Vai että kaveri" sanon hiljaa. "Oisit edes voinu yrittää olla kohtelias tai edes vastata" Joel sanoo siirtäen katseensa minuun. En vastaa hänellekään mitään. Pidän vain katseeni maassa. "Mikä sua vaivaa? Sä oot iha helvetin outo yhtäkkiä" Joel sanoo nostaen päätäni. "Ja sullako ei oo osuutta asiaan" vastaan ottaen hänen kätensä leualtani. "Aleksi tajuatko sä että mä en voi kertoa niille totuutta" Joel sanoo tullen lähemmäksi minua. "Totuutta mistä?" Olli kysyy. "Ei mistään" sanon lähtien pois keittiöstä. "Aleksi oota!" Joel huutaa perääni. En kuitenkaan pysähdy vaan lähden ulos talosta. Kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota siihen mitä tapahtui, hyvä vain.

Joelin pov:

Kävelen Aleksin perässä niin nopeasti kuin pääsen. "Aleksi oota!" huudan yrittäen saada häntä kiinni. "Mee pois" hän sanoo mennen entistä nopeampaa vauhtia karkuun. "Pysähy nii jutellaan" sanon juosten hänet kiinni. Otan hänen kädestään kiinni pysäyttäen hänet. "Päästä irti!" hän sanoo yrittäen vetää kättään otteestani. En kuitenkaan päästä hänestä irti vaan otan hänet tiukkaan halaukseen. "Päästä irti!" hän huutaa yrittäen työntää minua pois. "Älä huuda" sanon pitäen hänestä kiinni. "Päästä irti!" hän huutaa. "Rauhotu!" sanon ottaen hänestä tiukemman otteen. "Mä haluun pois" hän sanoo yrittäen rimpuilla irti otteestani. "Rauhotu nii mä päästän" sanon, muttei hän tee elettäkään rauhoittuakseen. "Päästä irti!" hän huutaa työntäen minut kiinni selkäni takana olleeseen tiiliseinään. "Aleksi nyt kuuntele" sanon työntäen hänet olkapäistä vasten tiiliseinää. "Mä en voi kertoa totuutta meistä, koska mä haluun suojella sua. Sä et todellakaan tiedä mitä voi tapahtua" sanon kovaan ääneen katsoen vuorotellen hänen molempia silmiä, kunnes hän laskee katseensa sivulle.

"Mitä muka vois käydä ja miks?" Aleksi kysyy nostaen katseensa taas minuun. Alan kertomaan pitkää vastausta hänen kysymykseensä. "Siks mä en voi kerto meistä" sanon kerrottuani syyn. Aleksi ei vastaa mitään. Hän vain katsoo silmiäni samalla kun hänen silmistään vuotaa kyyneliä. "Älä jooko ite" sanon pyyhkien hänen kyyneleensä peukaloillani, jättäen käteni hänen poskilleen. Aleksi katsoo hetken jälleen maata kunnes nostaa katseensa minuun. Lähestyn hänen kasvojaan niin että otamme koskettavat toisiaan. Laitamme molemmat silmämme kiinni ja olemme vain hetken hiljaa. "Mä rakastan sua" sanon hiljaa. "Mäki rakastan sua" Aleksi vuorostaan sanoo myös hiljaa. Hetken päästä painan hänen huulilleen suudelman.