Life is like one variable // Joleksi

24. Hengitystesti ja auenneet arvet

Aleksin pov:

"Tuu vaan. Me tehään hänelle hengitys testi, eli jos hän alkaa hengittää itse se on mahdollista että hän herää jot ei niin mitään ei ole tehtävissä" lääkäri sanoo. Istun Joelin sängyn viereen vastapäätä lääkäriä ja hoitajaa. Ptan kiinni Joelin kädestä kun hoitaja irroittaa hengitys koneen ja laittaa siihen jonkun toisen. "Nyt vaan odotellaan" lääkäri sanoo, nyökkään vain vastaukseksi. "5 minuuttia" hoitaja sanoo kun katsoo konetta. "10 minuuttia" hän sanoo. Painan pääni Joelin kättä vasten ja sanon päässäni. 'Joel pls, näytä niille. Sä pystyt siihen. Sä et voi jättää mua yksin, mä en pärjää jos mä menetän sut. Kai sä tajuat että mä rakastan sua, oikeesti rakastan, koko mun sydämmestä'. Sitten Joel alkaa hengittämään itse. Nostan pääni hänen kädeltä ja katson Joelia ja sitten lääkäriä. "Ainakin jotain toivoa on" hän sanoo.

Olen nyt vain pari tuntia istuskellut tässä pitäen Joelia kädestä. Olen puhunut hänelle paljon ja toivonut että hän kuulee. Huoneen ovia aukeaa ja hoitaja kurkkaa siitä. "Sun pitäis alkaa lähtee" hän sanoo ja lähtee ovelta. "Heippa Joel, nähään huomenna" sanon. Nousen ylös tuolilta, irroitan käteni hänen kädestään ja lähden. Laitan huoneen oven kiinni ja näen kun Onni ja hänen isänsä kävelevät naamani edestä. Minua alkaa saman tien sattumaan rintaan ja tuntuu että jalat pettävät alta.

Hoitajan pov:

"Hei onkohan tolla kaikki hyvin?" Maria kysyy. Käännymme katsomaan poikaa päin joka juuri tuli huoneesta ulos. Hän pitelee toista kättään sydämmensä kohdalla ja toista polvellaan. Häneltä lähtee jalat alta ja hän kaatuu maahan. Lähden juoksemaan poikaa päin. Kokeilen hengittääkö poika. Hän ei hengitä. "Hei tää ei hengitä" sanon ja siirrän pojan makaamaan selälleen. Alan elvyttämään poikaa. Elvytys kestää 15 minuuttia kunnes hän virkoaa.

Siirsimme pojan yön ajaksi tarkkailuun. Muut lähtivät huoneesta mutta minä jäin vielä tarkistamaan koneesta että kaikki on kunnossa. "Kertoisitko sä mulle mikä sun nimi on?" kysyn kun poika katsoo mitä teen. Hän puristaa päätään. "Entä kertositko mikä sun kaverin nimi on?" kysyn mutta hän puristaa vieläkin vain päätään. "Hei meijän ois tärkee saada tietää mikä hänen nimi on että voitais ilmottaa heinen vanhemmille että heidän poika on täällä" sanon. "Se-se sano joskus että jos se joutuu sairaalaan, se hei haluu että sen vanhemmat tulee jos se ei oo ite hereillä. Eikä se halunnu että niille ilmotetaan, se halus ite ilmottaa" tuo vaalea hiuksinen poika sanoo ja kääntää päänsä käsiinsä. "No entä sun vanhemmat. Niitten ois hyvä tietää että sä jäät tänne" sanon ja silitän pojan hiuksia. "Mun äiti asuu ulkomailla eikä me olla tekemisissä ja mä voin ilmottaa ite mun isälle" hän sanoo. "Okei. No mut pärjäile, mä tuun aamulla kattoo sua" sanon ja lähden kävelemään pois huoneesta.

Matin pov:

Olen katsomassa telkkaria kunnes Aleksi soittaa. M: - "Moi, tuunko mä hakee?" A: - "Mun pitää jäädä tänne yöks tarkkailuun" M: - "Mitä miks? Mitä on tapahtunu?" A: - "Mä olin lähössä mut sit Onni ja sen isä käveli mun eestä ja mua alko sattuu rintaan ja sit ilmeisesti pyörryin. Ku heräsin joku hoitaja sano et mut oltiin elvytetty ja että jään yöks tarkkailuun" M: - "Onko kaikki kuitenki nyt ihan hyvin?" A: - "Joo on. Joelille tehtiin hengitystesti ja se alko ite hengittää, eli se saattaa herätä" M: - "Kyllä se herää, mä lupaan. Mut hei lepää sä siellä, nähään huomenna" A: - "Joo, heippa. Hyvää yötä jo valmiiks" M: - "Hyvää yötä. Muista että mä rakastan sua eniten koko maailmassa" A: - "Mäki sua, heippa" M: - "Heippa" sanon ja Aleksi sulkee puhelun.

Käy sääliksi Aleksia. Hän on todella paljon sairaalassa, hän on kokenut todella paljon kaikkea elämässään vaikka on vasta kaksitoista.

Aleksin pov:

Herään yöllä, ihan kuin käsistäni vuotaisi verta. Nostan hihaani ja huomaan viiltely arpeni auenneen. Katson toista kättäni ja siitäkin vuotaa vertä. Etsin hämärässä huoneessa napin josta voi painaa että joku tulee luoksesi. Hetken päästä hoitaja tulee luokseni ja kysyy "Mikä hätänä?" Näytän hänelle käsiäni. "Ootappa ihan sekunti" hän sanoo.

Hoitaja tulee huoneeseen puhdistusaineen ja sideharson kanssa. "Tää saattaa kirvellä" hän sanoo ja alkaa puhdistamaan haavoja. Se todellakin kirvelee ja paljon. Kun hän saa puhdistettua käteni hän laittaa niihin sideharsoa. "Pidä näitä nyt jonkin aikaa" hän sanoo. "Okei" vastaan. "Jatka nyt nukkumista" hän sanoo kun olen vaihtanut paidan. Sain siis yöksi sairaalasta vaatteet mutta nyt minulla on oma hupparini ja sairaalan housut.

--------------------------------------------------------------

Sanoja 791