Life is like one variable // Joleksi

118. Mökille

Joelin pov:

"Joel?" kuuluu isäni ääni olohuoneesta. "No?" vastaan. "Noni kuulithan sä, millon sulla alkaa joululoma?" veljeni Oskari kysyy. Hän tuli tänään Helsingistä Ouluun luoksemme ja meinasi olla uuteen vuoteen asti. "Oisko ollu 22 päivä" vastaan katsoen Aleksin kanssa telkkaria. Hän puoliksi istuu ja makaa vieressäni, niin että on kainalossani. "Haluaisitko lähtee joululomalla mökille?" Oskari kysyy. "Kenen kanssa?" vastaan kysyen. "Mun ja Eemilin" hän sanoo. "Voin mä lähtee" vastaan jatkaen elokuvan katsomista. "Haluaisitko säki Aleksi lähtee mukaan?" Oskari kysyy hetken päästä. Käännän katseeni Aleksiin. "Haluisitko?" kysyn hänen ollessa hetken hiljaa. "Kauan me oltas?" hän kysyy hiljaa. "Oskari kauan me oltas?" kysyn keittiönpöydässä istuvalta veljeltäni. "No jos mentäs vaikka heti 22 päivä ja tultais pois toinen päivä?" hän vastaa tullen nojaamaan sohvan selkänojaa. "No kai mä voin lähtee" Aleksi vastaa. "Noni jes, tästä reissusta tulee varmasti mukava" Oskari sanoo pörröttäen meidän molempien hiuksia.

Time skip 22.12

Aleksin pov:

Istun kotiluokkani edessä odotellen Joonaa ja että tunti alkaisi. Meillä on siis tänään vain yhdeksästä kymmeneen koulua. En tiedä yhtään mitä teemme tänään muuta kun saamme väli todistukset ja syömme luultavasti joulutortut ja juomme glögit. Saisi Joona tulla nopeasti. En yhtään jaksa katsella kun nuo vieressäni vähän matkan päässä istuvat tytöt katselevat minua taas ja supattelevat toisilleen jotain. He ovat tehneet tuota koko lukuvuoden. Toivottavasti lopettaisivat edes joululoman jälkeen. Hetken päästä Joona saapuu vihdoin luokseni ja onkin jo aika mennä luokkaan.

Jonkin ajan päästä luokan ohjaajamme ilmoittaa että on meidän aika mennä ottamaan joulutortut ja glögiä. Kävelemme Joonan kanssa muiden perässä. Kun saavumme torttujen luo, Joona ottaa tortin ja glögiä. Itse otan vain glögin ja lähden Joonan perässä kohti tyhjää pöytää. Kun istumme pöydän ääreen Joona huomaa etten ottanut torttua. "Miks sä et ottanu torttua?" hän kysyy haukaten tortusta. "En mä halunnu" vastaan juoden glögiäni. "Miks et?" hän kysyy. "Etkö sä tykkää joulutortuista?" hän kysyy. Puristan päätäni vastaukseksi. "Aa, no harmi" hän vastaa. Kun Joona saa syötyä toettunsa ja juotua glöginsä, menemme takaisin luokkaan. Saavuttuamme takaisin, opettajamme on kehitellyt jonkun arvaus pelin. Saat kortin ja sinun pitää kysyä muilta kysymyksiä johon he voivat vastata vain kyllä tai ei. Sitten sinun pitäisi päätellä kuka olet. Jos rehellisiä ollaan en tykkää tästäkään pelistä. En koskaan tykkää mistään tälläisistä. Nämä ovat tylsiä ja kamalia. "Olisko ketään vapaaehtoista?" opettaja kysyy. Luokamme yski tytöistä nostaa käden heti ylös.

Leikin päätyttyä, luokanohjaajamme jakaa meille väli todistukset ja antaa kaikille suklaalevyt. "Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta kaikille" hän sanoo lopulta kunnes kaikki poistuvat luokasta. Kun astun ulos luokasta tunnen jonkun kiertävän kätensä ympärilleni. "Moi rakas" kuulen Joelin hiljaisen äänen oikeassa korvassani. "Moi" sanon kääntyen häntä kohti. Kierrämme molemmat kätemme toistemme ympärille ottaen toisemme tiukkaan halaukseen. "Voi kun te ootte sulosia" kuuluu luokan ohjaajani ääni takaani. Erkanemme halauksesta siirtäen katseen häneen. "Mitäs Joelille kuuluu?" hän kysyy. "Ihan hyvää, alko just loma töistä" poikaystäväni vastaa. "No mut sehän on kiva. Onkos teillä mitään suunnitelmia joululomalle?" hän kysyy. "Me mennään yhessä mun veljien kanssa mökille viettää joulua" Joel kertoo. "No sehän on kiva. Kauanko te meinasitte olla?" lv:ni kysyy. "Me mennään tänään ja tullaan toinen päivä takas" Joel vastaa pitäen minua sivuttain halauksessa. "No mut sehän on kiva. On Aleksi kyllä hyvän poikaystävän löytäny. Kaikkea hyvää teille, hyvää joulua ja onnellista uutta" lv:ni sanoo kunnes halaa meitä. "Hyvää joulua" vastaamme erkaannuttuamme halauksesta. Hän väläyttää meille vielä hymyn kunnes lähtee.