Life is like one variable // Joleksi

104. "Onhan se sulle ok?"

Aleksin pov:

On kolunut nyt pari päivää tapahtuneesta. Olen nämä viimeiset pari päivää vain itkenyt sängylläni. En tiedä kertoiko Joonas Joelille, sillä en ole katsonut puhelintani. Siihen on tullut todella paljon viestejä, sekä todella monta kertaa yritetty soittaa. Sen tiedän että isäni ei ole tullut kotiin pariin päivään. Hän laittoi siitä viestin, jonka Olli huomasi kun vielä oli täällä. Joku on myös käynyt pimpottelemassa ovikelloa mutta en ole edes tehnyt elettäkään mennäkseni avaaman. En ole noussut tästä kertaakaan Ollin lähdettyä, en ole syönyt tai juonut tai tehnyt mitään muutakaan kun vain itkenyt. Tällä hetkellä vain toivon että saisin halata Joelia ja kaikki olisi hyvin. Toivon että hän ymmärtää että rakastan häntä kaikista eniten koko maailmassa vaikka teinkin mitä tein.

Taisin nukahtaa, sillä seuraava asia mitä muistan on se kun herään sängyltäni jonkun silittäessä hiuksiani. Avaan hitaasti silmäni ja kun alan kääntämään päätäni ovelle päin, silitys loppuu. Käännettyä pääni huomaan Joelin istuvan selkäni takana. Katson häntä hetken silmiin ihan hiljaa kunnes purskahdan itkuun. Hän alkaa silittämään hiuksiani. Itkuni yltyessä hän lopettaa hiuksiani silityksen ja nostaa minut syliinsä, alkaen keinumaan hitaasti puolelta toiselle pitäen toista kättään päässäni ja toisella kädellä silittäen selkääni rauhoittavasti.

Kun olen saanut lopetettua itkemisen, Joel keinuttaa meitä vielä hetken kunnes laskee minut sylistään sängylleni. Menen makaamaan takaisin sängylleni kiertäen käteni vatsalleni, katsoen pois päin huoneeni ovesta. Välillemme iskee syvä hiljaisuus. Kumpikaan ei sano sanaakaan. Joel vain istuu hiljaa vieressäni, minun maatessa sängylläni. "Oot sä syöny mitään?" hän kysyy hetken päästä. Puristan vain päätäni. "Arvasin. Tuu, mennään syömään" hän sanoo nousten sängyltäni. Puristan vain päätäni, kääntäen katseeni häneen. "Sun on nyt vähä pakko" hän sanoo. Käännyn kyljelleni selkä vasten huoneeni ovea, pitäen käteni tiukasti vatsani ympärillä. "Tiiätkö, sun syömishäiriö on todennäkösesti palautunu" Joel sanoo hiljaa. Purskahdan samantien itkuun vetäytyen sikiöasentoon. Tunnen kun Joel alkaa taas silittämään hiuksiani. "Aleksi rakas kaikki järjestyy" hän sanoo painaen otsansa vasten kättäni, olkapään läheisyyteen.

Hetken päästä hän nostaa päänsä ja kääntää minut selälleni. Katson häntä itkuisilla silmilläni. "Miten mä saisin sut syömään ees jotain?" hän kysyy mutta käännän pääni vain pois päin hänestä. "Aleksi tiiätkö, Tommi oli ihan oikeessa. Sä makaat kohta sairaalassa letkuissa" hän sanoo. En kuitenkaan vastaa mitään vaan pidän käteni entistä tiukemmin vatsani ympärillä. "No ei sitte, en mä sua voi pakottaakaan. Mut se ois oikeesti tärkeetä että ees yrittäisit syödä jotain" hän sanoo mutta puristan vain päätäni. "Okei" hän sanoo hiljaa alkaen silittää tättäni. "Mulla oliki toinenki asia. Meijän pitäs vähä jutella" hän sanoo hetken päästä.

"Mä haluun että sä tiedät, etten mä oo sulle tai Ollille kovin vihanen siitä mitä teijän välillä tapahtu. Mitä mä ymmärsin nii se ei ollu ensimmäinen kerta" hän sanoo. Puristan vain päätäni sanomatta mitään. "Tiiätkö tollasta sattuu, vaikkei sitä haluis, noin voi vaan käydä. Se oli tosi väärin, mut mun puolesta voidaan jatkaa niinku enneki, kunhan te sovitte Ollin kanssa teijän välit" Joel sanoo kääntäen minut jälleen itseään kohti. Olemme molemmat hetken vain hiljaa. "Onhan se sulle ok?" hän kysyy laittaen kätensä hiuksieni seasta poskelleni. Nyökkään, hänen katsoessa minua silmiin. Alamme molemmat hetken päästä hymyillä kunnes Joel painaa huulensa vasten omiani.

Jonkin ajan suutelun jälkeen Joel saa vedettyä minut vihdoin ylös sängystäni. Hän nostaa minut syliinsä lähtien ulos huoneestani. Hän kävelee portaat alas kohti keittiötä, kunnes laskee minut alas. Nojaan keittiötasoon Joelin avatessa jääkaappi. Hän katsoo sitä hetken kunnes kääntää katseensa minuun. "Mitä sä haluaisit syödä? Ihan mitä vaan, mä voin vaikka tehä" hän sanoo. "En mitään" sanon puristaen päätäni. "Hei ees jotain" hän sanoo alkaen silittää toista olkapäätäni. Puristan vain jälleen päätäni. Katsomme hetken toisiamme, molempien silmien alkaessa kostua. Joel lopettaa olkapääni silityksen vetäen minut halaukseen.