Life is like one variable // Joleksi

62. Yö seikkailu ja piinaavat katseet

Aleksin pov:

Tulimme Lucaksen kanssa takaisin leirikeskukselle ja samantien Joel juoksi luokseni. Olemme olleet jonkin aikaa halauksessa kunnes erkanemme. "Oot sä kunnossa" hän kysyy pitäen käsistäni kiinni. Hän katsoo minua suoraan silmiin huolestunut ilme kasvoillaan. Nyökkään vain. "Varmasti?" hän varmistaa. Nyökkään taas. "Mä olin susta ihan järkyttävän huolissaan" Joel sanoo ja ottaa minut taas tiukkaan halukseen. "Mut mä oon nyt tässä ja kaikki on ihan hyvin" vastaan hiljaa.

"Nyt pitäis mennä iltapalalle" Lucas sanoo tullessaan viereemme. Erkanemme Joelin kanssa halauksesta ja lähdemme sisälle. Olen niin pahoillani Lucaksen puolesta. Se on niin surullista että hänkin on kokenut sellaista paskaa. Vielä kun hän pääsi siitä eroon vasta noin kaksi vuotta sitten.

Saimme syötyä ja nyt olisi aika lähteä suihkuun, hampaiden pesulle ja nukkumaan. Kaikki muut kävivät jo aiemmin suihkussa mutta minä ja Joel emme. Leirin ohjaajat käyvät vasta kaikkien jälkeen. Haimme Joelin kanssa vaihtovaatteemme ja nyt laitamme kenkiämme jalkaan. Sitten matka kohti sauna rakennusta. Ohjaajat kysyivät haluammeko käydä saunassa mutta halusimme käydä vain suihkussa niin he eivät laittaneet saunaa päälle.

Time skip vähä aikaa

Hoidimme kaikki iltahommamme ja nyt istuskelemme osa oleskelutilassa ja osa on jo omissa huoneissaan. Kohta olisi aika mennä nukkumaan. Minusta tuntuu etten tule kuitenkaan saamaan unta joten valvon kuitenkin ja pitäisi muutenkin mennä yöllä muiden kanssa ulos. Jos totta puhutaan minua hieman pelottaa koska en tykkää olla niin isolla porukalla ja ulkona on muutenkin pimeää.

"Nyt vois kaikki lähtee nukkumaan" Nina sanoo kun kello lyö yksitoista. Kaikki nousevat ylös sohvilta ja lattioilta ja menevät omiin huoneisiin. Itse istun vain hiljaa sohvan nurkassa jalat kiinni rintakehässäni. "Lucas" Oliver sanoo ja nyökkään minua päin. Lucas kääntää katseensa minuun ja sitten takaisin Oliveriin. "Mä hoidan, menkää te vaa myös nukkuu" Lucas sanoo. Nina ja Oliver lähtevät pois oleskelutilasta ja Lucas tulee viereeni istumaan. "Onko kaikki hyvin" hän kysyy rauhallisella äänellä. "Joo" vastaan hiljaa katse maassa. "Varmasti?" hän varmistaa.

Juttelimme jälleen Lucaksen kanssa ja nyt hän saattaa minua huoneeseeni. Hän sanoi että voin keskellä yötäkin mennä herättämään hänet jos haluan jutella. Saavumme huoneeni ovelle. "Hyvää yötä, koita nukkua" hän sanoo ja silittää selkääni. "Joo, hyvää yötä" vastaan ja avaan huoneen oven hiljaa. Menen sisään Lucaksen lähdettyä omaan huoneeseensa. "Onko kaikki ok?" kuulen Jacen kysyvän kun laitan oven kiinni. "Joo" vastaan hiljaa. "Tuut sä ulos muitten kanssa" hän kysyy. "Joo kai" vastaan istuessani sängylleni. Menen makaamaan sängylleni ja katson kellon puhelimestani. Se näyttää kahtatoista.

Iidan pov:

Olemme melkein kaikki jo päässeet ulos. Vain minun kaveriporukkani ja pojat tulevat. Muut tytöt sanoivat etteivät aijo tulla. Vielä puuttuu Aleksi ja Jace. "Missä se paikka on minne me mennään?" joku pojista kysyy. "Tuolla metsän keskellä on sellanen vähä niinku kallio nii mennään sinne" vastaan. Huomaan oven aukeavan ja sieltä tulee Jace. "Tuleeko Aleksi?" kysyn. "Joo" hän vastaa ja sitten ovi aukeaa. Aleksi tulee päällään aika suuri huppari. Olen huomannut että hän on todella laiha ja pienikokoinen. Sitä en ymmärrä miten hän pystyy olla hupoaissa koska täällä on todella kuuma. "Sitte mennään" sanon ja lähden muut perässä kävelemään paikkaamme.

Joelin pov:

Saavumme tyttöjen kertomaan paikkaan. "Mitäs me täällä?" Elias kysyy. "Pelataan vaikka totee tai never have I ever peliä?" Iida vastaa. "No istutaan kaikki rinkiin ja pelataan. Onko teillä pulloa vai miten meinasitte pelata?" Elias vastaa. "Tottakai meillä on pullo" Iida sanoo ja ottaa repustaan tyhjän pullon. Kaikki istumme rinkiin ja Iida laittaa pullon keskelle. "Ootteko valmiita?" hän kysyy ja pyöräyttää pulloa. Pullo pyörii ja pyörii kunnes pysähtyy. "Totuus vai tehtävä?" Iida kysyy. "Totuus" Daniel vastaa. "Kuinka monta kertaa sä oot seurustellu?" Iida kysyy saman tien. "Kolme" Daniel vastaa ja pyöräyttää.