Miia
Joonas tulee viereeni. Hän suutelee minua. Menen hakemaan alushousuja kaapista. Laitan alushousut jalkaan. Laitan myös t-paidan päälle mikä aiemmin piti laittaa. Joonas oli pukenut bokserit jalkaan. "voidaanko cudlata kohta" "joo" menemme sänkyyn. Katsomme toisiamme silmiin. Suutelemme. Menen ihan Joonaksen ihoon kiinni. "etkai sä kadu?" "en. En mä sitä sun kaa ois tehny jos en olis ollu valmis" "hyvä ettet kadu" "emmä kadu ku tein sen sun kaa" "sä oot maailman kaunein ihminen ja mä en oo ikinä ollu näin tosissani" "kiitos. Mua väsyttää. Voinko jäädä tähän koko yöks?" "voit jäädä. Jos yöllä tulee jotain ni herätä mut" "joo. Öitä" "öitä"
Herään yöllä. Nousen istumaan. Minua ahdistaa. Ei Joonaksessa kiinni olo vaan se raskaus. Katson kelloa 4.12. Mietin pitäisikö mun herättää Joonas. Hän sanoi että voin herättää hänet. Päätän herättää hänet. "Joonas" ravistelen Joonasta varovaisesti. "Joonas" "mm" "Joonas" "mitä?" "mua ahdistaa" Joonas nousee äkkiä istumaan. "mikä sua ahdistaa?" menen Joonakseen kiinni. Halaan häntä. Puristan todella kovaa. "mua ahdistaa se raskaus. Ootkai sä mun tukena tapahtu mitä tapahtu?" "tottakai. Mä en jätä sua koskaan. Mitä mä voin tehä et sun olo helpottuu?" "mennää nukkuu ja sit sä silität mua" "okei" menen kyljelleni. Toivon että Joonas ottaa minut lusikkaan. "mistä mä silitän?" "kyljestä, kädestä ja hiuksista" "okei. Öitä muru" Joonas alkaa silittää kättäni. Nukahdan saman tien.
Tunnen jonkun silittävän hiuksiani. "huomenta" "huomenta. Mä luulin et sä et herää koskaan" "nyt mä heräsin" "jep ja se on ihanaa" käänyn toiselle kyljelleni. "mä oon miettiny sitä raskaus asiaa. Mä en haluu pitää tätä. Mä kumminkin oon vasta 15. Mä käyn viel koulussa. Mul ei oo töitä. Mä en ite ees pysty kantaa ittestäni huolta ni mitä jos mulla olisikin lapsi" Alan itkeä. "Kaikki järjestyy. Muista että se on vaan ja ainoastaan sun päätös. Kukaan muu sitä ei voi tehdä sun puolesta" Joonas silittää rauhallisesti selkääni. "anteeks et mä oon tällänen itkupilli" "et ole. Eikä sitä sun tarvi pyytää anteeks" "mä ehkä haluun miettii tätä vielä tän päivän" "joo ei sul oo mikään kiire vielä" "mua väsyttää. Voidaanko nukkua vielä?" "voidaan" Joonas alkaa rauhallisesti silittää kylkeäni. Tunnen oksennuksen tulevan. Juoksen vessaan. Joonas tulee perässä. Ehdin juuri ja juuri pöntölle ja oksennan. Tästäkö joudun kärsiä aamuisin, jos pidän tämän lapsen. Joonas silittää selkääni. Hän pitää toisella kädellä hiuksiani pois tieltä. "helpottiko" "joo. Voitko tuoda mulle vettä?" "joo. Oota mä käyn hakee"
"tossa" "kiitos. Hörppään vettä suuhuni. Purskautan ne pois. Juon myös ihan kunnolla vettä. "voitko kantaa mut sänkyyn" "juu. Ootko sä valmis?" "joo" Joonas nostaa minut syliinsä. Hän kantaa minut sänkyyn. "halusitko sä viel nukkua?" "joo. Jos sä oot vieressä" Joonas kömpii viereeni. Hän vetää minut lusikkaan. Joonas alkaa silittää minua. "mä tykkään susta tosi paljon" "mäki susta" haluan sittenkin katsella Joonaksen kasvoja. Käännyn toiselle kyljelle. "sä päätit sit kääntyä" "jep. Mä haluun katella sun söpöjä kasvoja" "okei. No pitäskö mun sit laittaa ne vähän lähemmäs" Joonas tuo kasvojaan lähemmäs minun kasvoja. "ehkä viel vähän lähemmäs" Joonas tuo päätään lähemmäs. "pitäskö meidän tutustuu vähän paremmin toisiimme" "mitä sä tarkoitat?" "tätä" Joonas vetää minut suudelmaan. Vetäydyn pois. "miks vetäydyit pois?" "mä maistun ihan oksennukselle" "ei se haittaa" "no okei sit" suutelen Joonasta. Hän vastaa suudelmaan. Puraisen Joonaksen alahuulta. Hän avaa suuta. Työnnän kielen Joonaksen suuhun. Kieleni tutkii tarkasti Joonaksen suun. Kielemme myös tutustuu toisiinsa. Vetäydyn pois ja otan happea. "uudestaan" "okei sitä saa mitä tilaa" Joonas vetää minut suudelmaan. Hän puraisee huultani. Avaan suutani hieman. Joonas tunkee kielensä minun suuhun. Irrottaudumme suudelmasta. "mä oon nyt levänny tarpeeks. Voidaanko vaihtaa vaatteet ja mennä alas" "joo" laitoin rintsikat, vaihdoin paidan ja laitoin housut jalkaan. Joonas varasti vaatteita Ollilta.
"huomenta" "Joonas mulla on nälkä" "no mennään syömään" "voitko voidella mulle ruisleivän?" "juu. Mitä sä haluut siihen päälle?" "juustoa" "okei" Joonas voitelee minulle leivän. Hän laittaa siihen juustoa ja antaa sen minulle. "Kiitos" "ole hyvä" Joonas voitelee itselleen leivän. Katja tulee luoksemme. "ootko sä jo päättänyt mitä teet?" "en" "okei. Mieti rauhassa. Toi ei oo helppo päätös" "joo. Mä oon aika varma mut mä haluun miettii viel huomiseen" "se on varmasti ihan järkevää" Katja lähtee pois luotamme.
"voidaanko vaan mennä sänkyyn ja kattoa leffaa?" "joo voidaan" "mä haluun karkkia. Voidaanko hakea eka karkkia ja sit kattoo leffaa?" "joo käydään vaan" "mä käyn kaupassa. Tarvitko sä jotain?" Mikko kysyy. Täydellistä. Meidän ei tarvi lähteä. "voitko tuoda karkkia?" "joo. Mitä sä haluut?" "salmiakkia" "okei muuta?" "mä haluun jäätelöä" "okei. Minkä maksusta?" "suklaa" "mä tuon" "kiitti" Mikko lähtee pois luotamme. "Jes meidän ei tarvi hakee karkkia" "onneks. Aletaanko me kattoo jotain vai ootetaanko herkkuja?" "aletaan kattoo jotai sarjaa. Myöhemmin katotaan elokuvaa" "okei. Ootko sä syöny?" "joo" Joonas laittaa lautasemme pois. "sä saat kantaa mut" "okei. Valmis?" "juu" Joonas nappaa minut syliin. Kiedon jalat ja kädet hänen ympärille.
Joonas laskee minut istumaan sängylle. "ota toi läppäri tosta" osoitan pöydälle. Joonas ottaa läppärin. Hän tulee luokseni läppärin kanssa. Avaan läppärin. Kirjaudun sisään. Menen Ruutuun. "Käykö tää?" "mä en tykkää kauheesti verestä, mut jos jotain ällöä tulee voin sulkee silmät" "ootko sä kattonu tätä ennen?" "en" "käykö jos katotaan siitä mihin mä oon jääny?" "joo"
Kaadun makaamaan. Menen selälleni. Joonas kaatuu viereeni. Hän nappaa minut kainaloon. Laitan Sykkeen päälle. Joonas silittää kättäni. Nostan läppärin Joonaksen syliin. Käännyn kyljelleni. Kiedon käteni Joonaksen ympärille. Joonas pussaa otsaani.
Joku koputtaa oveen. "mitä?" "tos on noi karkit. Jätski on pakkasessa" Mikko heittää minulle karkkipussin. "kiitos" Mikko poistuu ovelta. Avaan karkkipussin. Syke loppuu 2 minuutin päästä. Otan karkin suuhun. Tätä minulla on ollut ikävä. Salmiakkia. Syke loppuu. "katotaanko nyt elokuva?" "joo. Onko ideoita?" "After. En oo nähny sitä. Oon nähny jotain videoita tik tokissa. Siit on ilmeisesti jatko-osia" "okei" etin elokuvan. Joonas lukee lyhyen tekstin. "käykö?" "joo käy" menen Joonaksen kylkeen kiinni. Hän silittää minua.
Elokuva loppui. "mulla on nälkä" "aha. Mennään syömään" lähdemme alakertaan. Menemme keittiöön. "mul on nälkä. Onko meillä mitään syötävää?" "joo. Lasagne on uunissa. Sen pitää olla siel viel suunnilleen 25 minuuttia" "eli me voidaan kattoa jakso Sykettä. Tuu" vedän Joonaksen perässäni yläkertaan. "voitko ottaa mut lusikkaan?" "juu" menemme sängylleni. Laitan ohjelman pyörimään. Joonas vetää minut itseensä kiinni.
Jakso loppui. "mä en pysty syödä. Mul on huono-olo. Tuntuu et jos laitan mitään suuhun oksennan sen samantien pois" "okei" "tää varmaan johtuu raskaudesta" "okei" käännyn kyljeltä selälle. "aaahh!" "mitä?" "sattuu ihan vitusti mahaan. Aaah" "okei pitääkö sut viedä lääkäriin?" "emmä tiiä" kiemurtelen sängyssä etsien hyvää asentoa. "käy hakee Katja" "okei" minua alkaa oksettaa. Otan vierestä roskiksen joka siinä varmuuden vuoksi on, jos alkaa oksettaa. Oksennan. Huomaan verta lakanassa. "mitä on käyny?" "mä veikkaan et tää meni kesken" "miks?" "no tos on verta" "okei. Mä vien sut lääkäriin. Pystytkö sä kävellä?" "en pysty. Voiko Joonas tulla mukaan?" "voi jos haluu" "mä tuun mukaan. Mä voin kantaa sut"
Joonas nappaa minut syliin. Hän kantaa minut autoon. Hän istuu viereeni. "sattuu" "kohta ollaan perillä. Kaikki järjestyy. Mä oon ihan varma" "aah" Joonas kantaa minut tuolille. Pian pääsen lääkärin luokse.
Lääkäri kyseli jotain juttuja. Hän ultrasi vatsani. "mä oon pahoillani. Raskaus on mennyt kesken" minä alan itkeä. "voitko hakea Joonaksen tänne?" "joo. Tottakai" Joonas tuli huoneen ovelle. Hän näki minun itkevän. Hän melkein juoksi minun luokse. Hän halasi minua. "se on kuollut" alan itkeä entistä enemmän. "shh. Kaikki järjestyy" "mä en tiiä olisinko pitäny sitä, mut silti tää tuntuu ihan paskalta. Se ois kumminki ollu mun lapsi" "mä uskon sua" "voinko mä lähtee kotiin?" "joo voit. Nyt sinun kannattaisi olla jonkun seurassa. Keskenmeno ei ole pieni asia" "mitä sille lapselle nyt tapahtuu?" "raskausmateriaali tulee ulos virtsan mukana. Susta saattaa vuotaa myös verta. Se kuuluu asiaan" "okei" "hyvää jatkoa" "kiitos samoin. Heippa" kävelen Joonaksen kanssa Katjan luo. Halaan Katjaa. "se on kuollut" "okei. Muista että kaikki järjestyy." "voidaanko vaan lähtee? En haluu olla täällä pidempään kun on pakko" "joo" lähdemme autolle. Matka tuntuu kestävän ikuisesti. "mä haluun vaan mennä sänkyyn ja nukkumaan" "okei. Haluutko mut sun viereen?" "ihan sama. Mua ei se tällä hetkellä kiinnosta" "okei"
() () () () () () () () () () () () () () () () () () ()
Sanoja: 1297
BẠN ĐANG ĐỌC
Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel (Valmis)
Lãng mạnMiian vanhemmat kuolee ja Miia muuttaa Olli Matelan perheeseen Ouluun. Miian alku Oulussa ei ole helppo. Tuleeko jonkun kanssa tunteita? Kirja ei perustu tositapahtumiin. Sivuhenkilöt on keksittyjä. Ja jätkien perheet on kans keksityt. En tiiä niitt...