Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel (Valmis)

50

Miia

Kävelemme Ollin kanssa kotiin. Olemme ovella ja sisältä kuuluu huutoa. "pitäskö meidän mennä muualle?" "vai pitäskö keskeyttää toi huuto?" "no varmaan pitää mennä sisälle" "ei kai sua ahdista" "ehkä vähän" "no sä voit jäädä tähän tai mennä Joonakselle tai pyytää Joonaksen tänne" "kyl mä tuun sun mukaan" "okei"

Olli astuu sisään ja minä hänen perässä. Äiti ja isi huutaa olohuoneessa. "MÄ HALUAN SOPIA" "MÄ EN. MÄ EN VOI LUOTTAA SUHUN" "NO MÄ EN KYLLÄ MUUTA TÄÄLTÄ POIS" äiti kääntää katseen meihin. "NO ME SIT LÄHETÄÄN. Olli ja Miia käykää hakee vaatteita ja muuta tarpeellista muutamaksi päiväksi" Olli lähtee kävelemään yläkertaan. Minä jään paikoilleni. Olli tulee takaisin luokseni. "Miia tuu. Haetaan sun kamat" tuijotan Ollin silmiä.

Purskahdan yhtäkkiä itkuun. Äiti ja isi katsoo minua. "mä kannan sut yläkertaan" Olli nostaa minut ilmaan ja kantaa huoneeni sängylle. "mä käyn pakkaamassa nopeasti omat kamat ja tuun sit auttaa sua jos tarvit apua" Olli lähtee luotani. Tartun häntä kädestä kiinni. "autanko mä sua pakkaamaan?" nyökytän päätäni. Olli ottaa treenikassin kaapistani ja laittaa sinne vaatteitani ja reppuun koulukirjani. Otan itse Pupuliin ja laitan sen kassiin. "mitä sul on vessassa mitä tarvit?" en vastaa mitään. Olli lähtee ilmeisesti vessaan. Pian hän tuo laukkuun jotain tavaroitani.

"mun pitää pakata omat tavarat myös" Olli nostaa minut syliin ja lähtee omaan huoneeseen. Matkalla hän jättää minun huoneen ovelle tavarani. Hän laskee minut sängylle ja pakkaa tavarat myös itselleen.

Olen itkenyt koko ajan. Olli istuu viereeni. Painan pään hänen olkapäälle. "Miia me selvitään tästä. Mä en jätä sua ikinä. Mä oon aina sun tukena. Mä lupaan sen" kiedon kädet Ollin ympärille. "Miia ja Olli ootteko valmiit?" "joo ollaan"

"kannanko mä sut" nyökkään. Olli nousee ylös ja kääntää selän minulle. Menen reppariin hänen selkään. Olli ottaa molempien tavarat ja lähtee alakertaan minä selässään.

"Katja eikö me voitais sopia" "ei" "miks?" "koska mä en voi luottaa suhun" "mut entä toi vauva?" "mä pidän siitä huolen. Mä en tarvi sulta mitään. Mä pärjään kyllä" Katja ottaa sormuksen pois sormestaan ja ojentaa  Mikolle. "mä en tarvi tota enää. Voit antaa vaikka sille Joonaksen äidille" "Katja an..." "heippa. Me sovitaan sitte myöhemmin mitä talon kanssa tehdään" "okei" "heippa" "Katja..."

Astumme ulos ovesta ja Olli laskee minut takapenkille. Hän laittaa kassimme takakonttiin ja istuu viereeni. Hän laittaa minun turvavyön ja omansa kiinni. Ärsyttää olla tälläinen. En oikeasti pysty tekemään yhtään mitään.

°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°
Sanoja: 391

50 luku! Jeeeeee!