115

73 3 0
                                    

Miia

Herään kun Joonaksen herätys soi. Joonas on nousemassa ylös. ''Älä mee'' ''pakko. Mun pitää vielä keretä studiolle ja sit keikkapaikalle'' ''mut eiks se keikka ala joskus 19.30. Monelta teidän pitää olla siellä?'' ''Joskus öööö ootas 16.00'' ''ja kello on?'' ''10.30''

Nousen itsekin samalla. Kiiruhdan kuitenkin vessaan oksentamaan. ''Pärjäätkö sä?'' ''Joo'' Joonas kumminkin tuo minulle vettä. ''Kiitti'' ''mä meen tekee aamupalaa. Mitä sä haluut?'' ''Leipää'' ''ok'' Joonas lähtee keittiöön. Hörppään vedet ja vedän vessan. Sitten pesen kädet ja hampaat.

Menen nojaamaan Joonakseen. ''Miten sä voit?'' Kysyn Joonakselta. ''Hyvin. Sultahan sitä pitäs kysyä ku sä just oksensit'' Joonas vastaa ihmetellen. ''Mut mä tarkotin sitä eilistä'' ''aaa. Ihan hyvin'' huomaan että Joonas on todella vaisu. Kiedon kädet hänen ympärille. Hän halaa minua takaisin. ''Varmasti?'' Varmistan. ''Joo'' Joonas vastaa. ''Mut jos tulee jotain ni puhu mulle tai jätkille. Mä en haluu et sä padot asioita sisälläsi. Se ois tyhmää koska sulla on läheisiä ja kavereita jotka sua kuuntelisi''

''Toukalla on nälkä'' ilmoitan. ''Vai että Toukalla on nälkä. No sittehän sitä pitää ruokkia'' irrotaudumme halista ja Joonas hymyilee minulle. Hän laittaa vielä käden vatsalleni. ''Meidän Toukka'' Joonas sanoo. Katselemme siinä hetken toisiamme ja vain hymyilemme. ''Mulla on oikeesti nälkä'' kerron. ''No sit meidän pitää syödä'' istumme pöytään ja Joonas on tehnyt meille leivät. Alan syödä leipiä ja juon välissä appelsiini mehua. ''Ethän sä yleensä muuten syö aamusin'' Joonas huomauttaa. ''no en nii mut tää raskaus tekee mut nälkäseks aamulla'' ''okei''

Joonas on lähdössä studiolle. Hän pussaa minua ja halaa ennen lähtöä. Hän vielä laittaa kätensä vatsalleni. ''Mä taidan mennä ens yöks kotiin'' ''okei. Heippa. Teille molemmille'' sitten Joonas lähteekin.

Minulle tulee todella huono olo Joonaksen lähdettyä. Juoksen vessaan. Oksennan. Tämä on kauheaa. Vihaan oksentamista enemmän kuin mitään.

Saan oksennettua ja teen saman mitä aina oksentamisen jälkeen jonka jälkeen lähden pois vessasta. Menen takaisin Joonaksen sänkyyn. En taidakaan lähteä kotiin. Pian nukahdan.

Joonas

Ajan studion pihaan. Nousen ylös autosta. Lähden kävelemään alaovelle. Menen hissiin ja painan sen oikeaan kerrokseen. Sitten avaan vielä studion oven. ''Moi'' ''terve'' istun sohvalle Nikon viereen.

Jätkät keskustelevat jostain. En oikeen ole keskittynyt mihin. Ne fanit ahdistaa minua. Sen yhden koskettelu ja seuraaminen. Ja vielä se että valehtelin Miialle. Eihän minun pitäisi hänelle valehdella. Minusta tuntuu että voin olla hänen edessä juuri sellainen kuin olen ilman minkään laista filtteriä. Mutta silti valehtelin hänelle. Vittu mä oon paska poikaystävä.

''Vai mitä Porko?'' Joel kysyy. Herään ajatuksistani tuohon kysymykseen.  ''Häh?'' Kysyn. ''Ootko sä kuunnellut ollenkaan?'' Joel kysyy. ''En'' vastaan. ''Just. No ei mitään'' vaivun takaisin ajatuksiini. Mitä he olisivat voineet tehdä jos Miia ei olisi ollut siinä. Olihan heitä kumminkin aika monta.

''Mikäs Porkoa vaivaa? Se on ollut hiljaa ja paikallaan aika pitkään'' Olli kysyy. ''Ei mikään. Kaikki on vitun hyvin'' sanon vihaisesti. ''Mikä oikeesti on? Sä et oo normaali'' Joel jatkaa. ''Ai et jos joku on hiljaa ja paikoillaan nii se on outoa'' kyseenalaistan. ''no ei vaa ku sä oot aina sähläämässä jotain'' Olli sanoo. ''No anteeks et oon hiljaa ja paikoillaan'' nousen ylös ja lähden eteiseen. Vedän kengät jalkaan. ''Sori Porko ei me tarkoitettu'' avaan oven ja lähden ulos.

●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●
Sanoja: 516

Huomenna ei välttämättä tuu uutta osaa.

Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel   (Valmis) Opowieści tętniące życiem. Odkryj je teraz