Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel (Valmis)

60

Time skip 3.3. Täs osassa on synnytys ja en ite oo tässäkään asiassa mikään asiantuntia.

Miia

Soitan kitaraa. Kuulen alakerrasta outoa ääntä. Lähden kävelemään sinne. Näen äidin nojaavan pöytään. "äiti. Onko kaikki hyvin?" samalla huomaan lattialla märän läikän. Menen paniikkiin. "Olli! Tuu alas! Nopeasti!" Olli juoksee portaat alas. "mitä?" "tää synnytys käynnisty nyt" "soita ambulanssi" Olli alkaa soittaa hätäkeskukseen.

Autan äitin sohvalle makaamaan. "Miia. Tää lapsi syntyy nyt. Mä tarvitsen sun apua" "missä?" Olli katsoo hädissään vieressä samalla soittaessaan. "sun pitää auttaa mun housut pois" yritän mahdollisimman varovasti ottaa äidin housut pois. Olli samalla hakee pyyhkeitä.

Olli tulee luoksemme. "ambulanssilla kestää yli 15 minuuttia" "tää vauva ei pysy mun sisällä niin kauaa" Olli alkaa selittää puhelimeen saman kuin äiti sanoi. "Miia mun on pakko ponnistaa" "ei vielä. Mä en tiedä mitä mä teen" samalla Olli laittaa puhelimen kaiuttimelle. Äiti ponnistaa. Näen jalan. Tämä ei tiedä hyvää. "tää tulee jalka edellä" "okei" sitten syntyy käsi. "nyt tääl on käsi ulkona" "okei. Yritä kokeilla mahan päältä missä on pää. Sitte yritän mahan päältä ohjata pää ulos" "okei" äiti ponnistaa. Saan pään ulos. "nyt on pää ulkona" "hyvä. Sitte käännä sitä vauvaa niin että loputkin syntyy helposti" käännän ulkona olevaa vauvaa niin, että se on suorassa.

Time skip 5 minuuttia.

Äiti ponnistaa ja koko vauva on ulkona. Kiedon pyyhkeen vauvan ympärille. Äiti katsoo vauvaa peläten. "miks se ei itke?" "emmä tiedä. Mä varmaan tein jotain väärin. Mä... Mä.... Mä" tiedän saavani paniikki kohtauksen ihan pian. Vauva parkaisee. Se ei auta yhtään. Joku koputtaa ja ovi aukeaa. "ambulanssista päivää" he kävelevät luoksemme. He leikkaavat napanuoran. Ojennan toiselle ensihoitajalle vauvan. Olli tulee viereeni ja halaa minua.

"tekö tän vauvan autoitte maailmaan?" "Miia sen teki. Mä katoin vaan vierestä paniikissa" "hyvää työtä. Vauva oli ulos tullessaan väärässä asennossa. Se on kenelle vaan vaikea tilanne. Äsken vauvaa tarksitaessa näyttää, ettei hän vaurioitunut. Hyvää työtä" äiti on paareilla menossa ambulanssiin. Vauva, äiti ja ensihoitajat lähtevät sairaalaan.

Alkaa pelottaa, että kumminkin satutin vauvaa jotenkin. Alan saada paniikkikohtausta ja rupean itkemään. Olli huomaa sen. Hän tulee viereeni ja silittää selkääni. "hengitä. Kaikki on hyvin" "mut ei sillä vauvalla välttämättä oo" "mut se ensihoitaja sano..." "sano et se ei huomannu mut eihän sitä oo tutkittu ollenkaan" "mut Miia..." "mitä jos mä tein jotain väärin ja nyt se kuolee sen takia" "mä en usko tohon. Sä autoit. Mä menin paniikkiin enkä pystyny tekee mitään" "nii" "mut nyt se vauva saa parasta mahdollista hoitoa" alan rauhoittua. "sä sait pikkusiskon" "me saatiin" "mut eihän se oo mulle sukua. Nyt te varmaan unohdatte mut ku teillä on uus perheenjäsen" "ei unohdeta. Sä kuulut myös meidän perheeseen, vaikka sä et oo biologisesti meille sukua" "okei. Voidaanko me mennä sairaalalle?" "joo. Mut sun pitäs vaihtaa eka vaatteet ja käydä suihkussa" "miks?" "sun vaatteet ja kaikki on ihan veressä" "totta"

Menen yläkertaan. Haen pyyhkeen huoneestani ja menen suihkuun. Avaan suihkun. Menen sen alle. Pesen nopeasti vartaloni samalla miettien vauvaa, äitiä ja Joonaksen äitiä. Joonaksen äiti on raskaana Mikolle. Mikko muutti Australiaan vähän uuden vuoden jälkeen. Joonaksen äiti on 7 kuulla raskaana. Sammutan suihkun. Kuivaan suurimmat vedet pois. Kiedon pyyhkeen ympärilleni ja menen huoneeseeni laittamaan vaatteet.

Time skip sairaalalle

Kävelemme Ollin kanssa sairaalan käytävillä. Näemme Joonaksen äidin. Hän ilmeisesti on menossa neuvolaan. Kävelemme hänestä ohi.

Avaamme äidin huoneen oven. Äidillä on sairaala vaatteet ja vauva on hänen rinnalla. Kyynel vierähtää poskelleni. Kävelen heidän luo. "onko kaikki hyvin?" "on. Ei vois paremmin olla" istun sängyn viereen tuolille. Olli istuu viereeni. "te ootte saaneet pikkusiskon" katson Ollia. Hän hymyilee leveästi. "kiitos. Kiitos Miia, että autoit mua. Onneks sä osasit auttaa" "enhän mä osannu. Mä kuuntelin ohjeet ja toimin niiden mukaan" "kiitos silti" "saanko mä pitää tota?" nyökkään päälläni vauvaa. "joo. Tottakai" äiti ojentaa minulle vauvan ja otan sen syliin.

Vauva katsoo minua vihreillä nappisilmillä. Kyyneliä vierii poskilleni. Olli silittää selkääni. Olli antaa sormen vauvalle. Hän tarttuu Ollin sormesta kiinni. "au. Sulla on paljon voimaa vaikka ootki tollanen pikku käärö" "haluutko sä pitää?" "emmä osaa"

Autan Ollille vauvan syliin. He näyttävät tosi söpöille. Äiti on ottanut vaikka kuinka monta kuvaa. Vauva alkaa itkemään. "joo. Sä voit ottaa tän" Olli antaa vauvan äidille. "sillä on varmaan nälkä" äiti alkaa syöttää vauvaa. "pitäskö ilmoittaa kavereille, että hän on maailmassa?" "joo"

Urpot+Tommi

Minä: *kuva vauvasta Miian sylissä* hän on maailmassa.

Minna: eikä. Tosi söpö. Kumpi se on?

Minä: tyttö.

Niko: onnee.

Minna: Niko.

Niko: kerro.

Minna: mul on vauva kuume.

Niko: no saat kyl oottaa 10 vuotta.

Minna: höh

Tommi: onnee

Joel: teistä tuli isosisaruksia. Outoo ja onnee.

Joonas: hah. Olli joutuu kärsii 3 naisesta.

Olli: en joudu. Äiti on ihana. Miia on ihana. Ja toi vauva on ihana.

Minä: Olli oli ihan lumoutunut tosta vauvasta. Toi vauva on kyl kietoutunu jo nyt Ollin sormen ympärille.

Aleksi: onneaaaa. 🥳🥳👶👶

Olli: Miia oli joku sankari. Toi vauva oli tulossa jalat edellä ulos meillä kotona ja Miia sai autettua sen kääntymään ja vauva synty Miian käsivarsille.

Joonas: hyvä muru. Mä oon ylpee susta.

Minna: nii. Me kaikki varmaan ollaan.

Tommi: jep.

Olli: eikä sille vauvalle ees käyny mitää. Ne ambulanssi tyypit sano et Miia teki hyvää työtä. Ite katoin vieressä ihan paniikissa.

Joonas: Miia on mun oma sankari.

Minä: ❤️❤️

° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° °
Sanoja: 931

Jee! Vauva synty!

Hyvää päivää. Itel ei oo alkanu päivä kauheen hyvin. Nukuin tosi vähän ja tänää on koe johon en oo lukenu yhtään. Ja mua stressaa ja vituttaa ja ärsyttää. No kai tää helpottuu jossain vaiheessa. Toivottavasti. Ja mun bussi jolla meen kouluu oli myöhässä 20 minuuttia. Ja meil on pakkasta -18 astetta.

Mut mul oli eilen treenit ja ne meni tosi hyvin. Ei oo varmaa ikinä menny noin hyvin.