Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel (Valmis)

51

Olli

Ajamme äitin vanhempien luo ilmeisesti. Miia nojaa minuun. Hänen pää on olkapäälläni. Silitän Miian kämmenselkää. Hän katsoo ilmeettömästi eteenpäin. Miia on itkenyt kotiin tulosta lähtien. "me ollaan kohta perillä" "Miia onko jotain mitä me voitais tehdä helpottamaan sun oloa?" Miia pudistaa päätä.

Auto pysähtyy mummon ja papan pihaan. Avaan minun ja Miian turvavyön ja nousen ylös autosta. Kierrän auton toiselle puolelle. Avaan oven ja otan Miian syliin. Äiti ojentaa minulle laukkuni ja ottaa Miian ja omansa itselleen. Lähden kantamaan Miiaa mummon ja papan ovelle. Äiti avaa oven ja astuu sisään. Minä menen perässä. Otan kengät pois ja äiti ottaa Miian kengät pois. Kannan Miian sohvalle ja istun viereen. Äiti istuu toiselle puolelle.

"käviskö teille jos Miia ja Katja nukkuis vierashuoneessa ja Olli sohvalla?" "käy" "käy" "käykö sulle?" katson Miiaa. Hän nyökkää päätään. Mummon ja papan koira Laura tulee jalkoihimme. Miia kumartuu lattialle. Hän ottaa Lauran syliinsä ja alkaa silittää Lauraa. Itsekin rapsutan hiukan koiraa. Laura kyllästyy hetken päästä ja hyppää lattialle.

Miia haukottelee. "haluutko sä mennä hetkeksi nukkumaan?" Miia nyökkää. "mä vien Miian hetkeksi nukkumaan" "okei. Siel on vaihdettu just lakanat" "joo" otan Miian syliini. Kannan hänet vierashuoneeseen. Laitan hänet istumaan sängyn reunalle. Otan päiväpeiton pois ja laitan Miian makaamaan sänkyyn. Laitan peiton hänen päälle.

Alan silittää Miian hiuksia. Miia katselee sinisillä silmillä minua. "voitko sä tulla mun viereen? Mua pelottaa" "tottakai voin tulla sun viereen" menen makaamaan Miian viereen. Jatkan hänen hiuksien silittämistä "mikä sua pelottaa?" "emmä tiiä" "okei" "tai ehkä pelästyin sitä huutamista. Tai sit pelkään et te hylkäätte mut" "ei me sua hylätä. Tai mä en ainakaan" "no nyt mua on ruvennut pelottaa ku meille tulee vauva ja iskä ei oo enää saman lailla mukana ni unohtaako äiti sit mut ku on se paljon huomiota ja aikaa tarviiva vauva" "ei se unohda. Sen aika vaan voi kulua siihen vauvaan mut varmasti sil on aikaa sullekin" "lupaatko?" "lupaan"

"sun kannattais puhuu äitille noista asioista. Se varmasti haluais kuulla noi sun ajatukset" "nii ehkä" Miia alkaa hengittää pinnallisesti. "hengitä ihan rauhassa" "pääsenkö mä sun syliin?" "joo. Oota" nousen istumaan sängyn reunalle ja otan Miian syliini sivuttain. Miian kädet tärisee ja Miia näyttää pelokkaalta. "kaikki on hyvin. Hengitä mun kanssa samaan tahtiin" alan itse hengittämään mahdollisimman tasaisesti ja niin että sitä olisi mahdollisimman helppo hengittää samaan tahtiin. Miia katsoo silmiini ja yrittää hengittää samaan tahtiin. Hän painaa pään rintaani. "hengittele ihan rauhassa" silitän Miian hiuksia. Pian kuulen tasaista tuhinaa ja huomaan Miian nukahtaneen. Laitan Miian makaamaan ja peittelen hänet. Hiippailen huoneesta pois ja laitan oven kiinni niin kuin se aiemminkin oli.

°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°
Sanoja: 424