Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel (Valmis)

29

Katja

Miia meni hetki sitten huoneeseensa. "kuka on Matias?" Olli kysyy. "mä en tiiä" "pitäskö sun soittaa sinne mis Miia asu jos ne tietäis jotain" "joo. Mä soitan joulun jälkeen" "pitäskö mennä kattoo mitä Miia tekee" "miks?" "no se vaikutti sille et se vois viillellä" "totta. Mä käyn"

Lähden yläkertaan. Koputan oveen. En saa vastausta. Avaan oven. Nään Miian nukkumassa. Hänen käsissään on joku huppari. Nään koulupöydällä laatikon. Kävelen sen luo. Avaan sen. Siellä on joku hajuvesi, koruja ja kuvia. Alan katsella kuvia. Miia on monessa kuvassa jonkun pojan kanssa. Nään lehdestä leikatun artikkelin. Siinä kerrotaan jostain pojasta. Hänet oli löydetty tapettuna. Pojan nimi oli Matias Lehto. Miian sukunimi on myös Lehto. Onkohan Matias Miian sukulainen tai veli. Laitan tavarat laatikkoon ja lähden.

Huoneesta lähdettyä tulee huono omatunto siitä että pengoin Miian tavaroita. Menen sohvalle istumaan Ollin viereen. "mites Miia?" "nukkuu" "okei" vedän Ollin kainalooni. "tiedätkai sä sen että sä oot mulle maailman tärkein" "säkin oot mulle tärkee" silitän Ollin hiuksia. "äiti" "no?" "ethän suutu" "mistä?" "no mä oon homo ja mä seurustelen Aleksin kanssa" "onnea. En mä tollasesta suutu" Olli hymyilee minulle. "hyvä ettet suutu" "miks mä tollasesta suuttuisin. Sä oot mun lapsi ja mä tuen sua aina olit sä millainen tahansa" "kiitos äiti. Mä rakastan sua" "mäkin rakastan sua. Kauan te ootte seurustelleet?" "vähän yli 2 kuukautta" "okei" "mua pelotti kertoa sulle ja isälle. Iskä ei tiiä. Miia sano et voin mä kertoa ja et ette te suutu. Mut silti mua pelotti" "okei. Mä uskon. Mä meen nukkumaan öitä" "öitä. Kerrotko sä itse Mikolle vai kerronko mä?" "mitä mulle pitää kertoa?" Mikko kysyy. "no mä oon homo ja mä seurustelen Aleksin kanssa" "okei. Onnea" "kiitos" "kauan te ootte seurustelleet?" "vähä yli 2 kuukautta" "okei. Mua väsyttää öitä" "öitä" menemme Mikon kanssa sänkyyn.

"mitä Miia sano kun sä kävit sen huoneessa?" "se nukkui. Sil oli käsien välissä joku huppari. Ja sen pöydällä oli laatikko missä oli 3 korua, miesten hajuvesi, kuvia ja lehti artikkeli tapetuista Matias Lehdosta" "ootko sä menny tutkii sen tavaroita?" "no joo. Mun oli pakko. Anteeks" "no ei sun multa pidä anteeks pyytää" "mä veikkaan et Matias on Miian veli" "voi olla. Mut nyt ei pohdita kuka se on. Nyt nukutaan. Kysytään aamulla kuka Matias on" "joo. Öitä" "öitä"

Miia

Herään yöllä. Kello on 3.46. Minulle iski kauhea ikävä Matiasta. Tiedän etten saa unta jos jään tähän. Minua alkaa ahdistaa. Nousen ylös. Vedän Matiaksen hupparin päälleni. Lähden alakertaan. Koputan hennosti Katjan ja Mikon oveen. Mitään ei kuulu ja päätän mennä sisään. Katja ja Mikko nukkuvat. Päätän mennä heidän väliin. Menen Katjan peiton alle. Oloni helpottuu heti. Saan nopeasti unen päästä kiinni.

Herään aamulla siihen että joku silittää hiuksiani. En avaa silmiäni. "huomenta" "huomenta. Miten nukuit?" nyt avaan silmät. "aluks ihan hyvin. Sit heräsin. Sit rupes ahdistaa ja tiesin etten nukahda jos jään siihen ni päätin tulla tänne. Ja sit ku tulin tänne nukuin ihan hyvin" "okei. Hyvä et tulit tänne kun rupes ahdistaa. Sä puhuit eilen Matiaksesta. Kuka se on?" "mä en haluu puhuu siitä" nousen seisomaan. Lähden pois huoneesta. Lähden omaan huoneeseeni. En juuri nyt halua puhua Matiaksesta kellekään.

Huoneessani vaihdan vaatteet. Viikkaa hupparini ja laitan sen laatikkoon. Haistan vielä hajuvettä. Se on ihana tuoksu. Laitan sen laatikkoon ja vien laatikon kaappiini. Lähden alakertaan.

Istun ruokapöydän ääreen syömään aamupalaa. Katja ja Olli ovat jo pöydässä. "kuka on Matias?" "Olli ei Miian tarvi kertoa" "nii no mut ajatte..." "Matias oli mun veli" "okei. Onko se kuollut?" "joo. Mä olin 10 ja Matias 19. Se asu jo omassa kämpässä. Sit se oli hoidellut asian niin, että se ottaa mut asumaan sen luo. Iskä ei tykännyt siitä ajatuksesta. Iskä oli ampumassa mut mutta Matias tuli väliin. Iskä ampu Matiasta ja se kuoli. Iskä vei Matiaksen ruumiin johonkin. Matiaksen ruumis löydettiin. Mä en uskaltanut kertoo poliiseille ja poliisit epäili iskää mut ei ollu todisteita ja iskä ei saanu minkäänlaista tuomiota" kyyneleitä alkaa virtaamaan poskillani. "mä oon pahoillani" Olli tulee viereeni ja halaa minua. Painan otsan hänen olkapäähän ja rupean itkemään kunnolla. "sshh kaikki on hyvin. Sä oot turvassa eikä sun iskä voi sua satuttaa enää" jatkan itkemistä. "mä en jaksa elää ilman Matiasta. Se oli mulle maailman tärkein ja nyt sitä ei oo ollu mun elämässä 5 vuoteen ja en jaksa enää. Mul on sitä kauhee ikävä" "mä uskon. Mut mieti et se kattelee sua tuolta jostain pilven reunalta ja on ylpee siitä että sä oot vielä täällä ja et sä oot jaksanu jatkaa eteenpäin" "mut mä en jaksa enää" "mä uskon että jaksat. Matiaskin uskoo. Sen takia se tuli väliin et se luotti et sä selviit" "mul on sitä vaan kauhee ikävä" "mä uskon. Se ikävä joskus helpottaa ja joskus sulla on enemmän ikävä hetkellisesti mut sä tuut muistaa aina Matiaksen" "voitko sä pyytää Joonaksen tänne ja kertoo ton äsköisen?" "joo. Oota hetki" irrottaudun halista. Menen Katjan luo ja halaan häntä. "kaikki järjestyy kyllä" "Joonas tulee hetken päästä. Se lähtee tulemaan nyt. Kerroin Matias jutun lyhyesti" "kiitos Olli" Olli tulee taakseni ja halaa minua. Alan itkeä vielä enemmän. "kaikki järjestyy ajan myötä" "miks Matiaksen piti tulla väliin. Se ois voinu antaa mun kuolla. Matias oli ainoo tärkee asia mun elämässä. Matias ois voinu jäädä elämään ja antaa mun kuolla" "ei se halunnut. Se rakasti sua niin paljon. Ja se halus sun elävän elämän vanhaksi asti" "nii mut ei se ois saanu kuolla mun takia"

Ovi aukeaa. Joonas juoksee luokseni. "muru " Olli irrottautuu minusta. Minä irrottaudun Katjasta. Menen halaamaan Joonasta. "kaikki järjestyy" itken Joonaksen olkapäätä vasten. Joonaksen paita on 3. tänään kastelemani paita. "mennääkö sun huoneeseen?" "joo" hyppään Joonaksen syliin. Joonas lähtee kantamaan minua yläkertaan.

Joonas laskee minut sängylle istumaan. Joonas istuu viereeni. Hän ottaa käden syliini ja alkaa silittää sitä. "Olli kerto et sulla on kuollut veli. Haluutko sä puhuu siitä?" "en just nyt" "okei. Ei tarvi" "Joonas" "mitä?" "sä oot ihana ja mä rakastan sua" "mäki rakastan sua" Joonas ja minä olemme vain hiljaa. En haluaisi edes puhua.

Time skip 10 minuuttia

Olemme olleet hiljaa 10 minuuttia. Joonas on koko ajan silittänyt kättäni. Alan pikkuhiljaa rauhoittua ja Joonas huomaa sen. Joonas antaa poskelleni pusun. Painan pään Joonaksen olkapäälle. Kerron saman tarinan Joonakselle minkä kerroin Ollille ja Katjalle. Alan itkeä taas. Joonas pyyhkäisee kyyneleen poskeltani pois. "toi on ihan hirveetä" halaan Joonasta. "mul on kauhee ikävä Matiasta" "mä uskon. Se ois varmasti ylpee susta jos tietäis kuinka hyvin oot menny eteenpäin" "nii varmaan"

××××××××××××××××××××××××××××××××
Sanoja: 1057