Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel (Valmis)

35

Joonas

Olen Ollilla. Kuulemma Miia oli suostunut, että Katja menee katsomaan häntä. Minulla on ikävä Miiaa. Sitä iloista, kaunista Miiaa. Joka muisti minut ja oli kokoajan halimassa. Nyt hän ei muista minua. En voi siitä Miiaa syyttää. Katja saapui tänne.

"moi" "moi. Miten Miia voi?" "ihan hyvin. Sitä vähän tais sattuu päähän mut ei muuta" "okei" "mistä te puhuitte?" "yleisesti vähän siitä miten Miialla on mennyt täällä ja vähän teidän 8 kaveriporukasta ja susta ja nyt Miia pelkää et se jää ulkopuoliseksi teidän porukassa" "okei" "ei se jää. Tai mä en anna sen jäädä. Eikä Joonaskaan" "mites jatkossa. Halusko se nähdä meitä muita?" "Miia halus eka tottuu tähän tilanteeseen. Se ei haluais siellä käyvän muita kun mä aluks" alkaa vituttaa. Paljon. Laitan kengät jalkaan ja lähden kotiin.

Äiti tai Joanna ei ole kotona. Vituttaa todella paljon. Menen keittiöön. Otan veitsen ja menen vessaan. Lupasimme Miian kanssa ettemme tekisi tätä enää. Hän ei muista joten teen sen. Viillän. Uudestaan ja uudestaan. Laitan käden kylmän veden alle. Kättäni kirvelee. Kiedon siihen siteen ettei veri sotkisi paikkoja. Putsaan vessan lattian. Huudon veitsen ja vien sen tiskikoneeseen. Päätän mennä nukkumaan.

Miia

Heräsin äsken. Minua väsyttää mutta en saa unta. Kello on kohta 8.30 ja saan aamupalaa.

Aamupala tuotiin minulle. Söin melkein koko aterian kitisemättä. En jaksanut syödä enempää. Hoitaja haki loput ruuat.

Tänään on maanantai. Haluaisin olla pihalla. Haluisin muistaa. Haluan pois täältä. Tuntuu pahalta ihmisten puolesta jotka olivat elämässäni mutten muista heitä.

Kello on vähän yli 12. Joku koputtaa oveen. Katja astuu sisään. "moi" "moi" "miten menee" "vähän tylsää täällä 4 seinän sisällä. Olis kiva olla pihalla" "tos on toi penaali ja vihko" "kiitos"

"mua ärsyttää kun en muista" "mä uskon. Se sun muisti voi palata tai voi olla ettet sä ikinä tuu muistamaan tota vuotta" "mua vaan ärsyttää ku en muista teitä ja et pitääks mun sit tutustuu mun kavereihinkin uusiks" "no jos sä et muista ni varmaan pitää" "seurusteleeko Olli ja Aleksi vielä?" "miten sä tiedät niistä?" "etkö sä oo kertonut?" "en mä oo" "aha" "yritä muistaisitko vielä jotain" "mä ja oliko se Minna saatiin stipendit" "joo saitte. Muistatko vielä jotain?" yritän muistella. "en muista" "okei. Mut sun muisti saattaa palautua" "ehkä" "ja seurustelee Olli ja Aleksi vielä" "okei"

"mä haluaisin nähdä sen Joonaksen" "okei. Mä voin pyytää sitä käymään" "kiitos"

Katjan piti lähteä töihin. Pian kumminkin Joonas saapui. "moi muru. Mul on ollu ikävä" Joonas istuu sängyn vieressä olevalle tuolille. Hän ottaa kädestäni kiinni. "sattuuko sua johonkin?" "ei nyt pahasti"

"Joonas musta tuntuu et meidän pitäis erota" vedän käden pois Joonaksen kädestä. "miks?" "no mä en muista sua. Ja en mä haluu seurustella tuntemattoman kanssa. Ja en mä usko et sä haluut seurustella ihmisen kanssa joka ei tunne sua" "mut mä haluun. Mä rakastan sua. Ja mä haluun auttaa. Ei välitetä menneistä ja aloitetaan uudestaan. Mä voin vaikka kertoo kaiken ittestäni" "ei se auta. Mä haluun erota. Anteeks" "okei sit. Jos ei kelpaa ni ei sit. Oliks sul vielä jotain?" "ei" "heippa" "heippa" Joonas lähti huoneestani. Minulle tulee paha olla. En tietenkään olisi halunnut jättää häntä mutta en voi seurustella ihmisen kanssa jota en tunne. Tai en halua että Joonas on sitoutunut ihmiseen kuka ei tunne häntä.

Joona

Lähden Miian huoneesta pois. Lähden koko sairaalasta pois. En voi uskoa, että hän on poissa. Juoksen kotiin. Astun kotimme ovesta sisään. "Jooonaaas" Joanna huutaa ja tulee luokseni. "moi" otan kengät pois. Nappaan Joannan syliini. "koska Miia tulee kylään?" "ei nyt varmaan hetkeen" "miks?" "no sitä sun ei tarvi tietää" menen äitin luo keittiöön. "miten meni?" "kerron myöhemmin" "okei. Ruoka on ihan just valmis. Sä voit ottaa lautaset" "ok"

Lasken Joannan lattialle. "mä haluun sun syliin takas" "ei nyt" Joanna istuu lattialle ja alkaa huutamaan ja kiljumaan. "Joanna voitko olla hiljaa" Joanna jatkaa. Saan ruokailuvälineet laitettu. Kyykistyn Joannan eteen. "haluutko nyt tulla hetkeks?" "joo" otan Joannan syliini. Äiti laittaa ruuan pöytään. Lasken Joannan penkille. "ei" "sun pitää syödä omalla paikalla" "mä haluun Joonaksen syliin" "sä istut omalla paikalla ja Joonas omalla" "EI KÄY!" Joanna heittää lautasen lattialle. Onneksi siinä ei ollut ruokaa. "Joanna. Nyt sä syöt ja sen jälkeen sä pääset Joonaksen tai mun syliin" "EI KÄY" Joanna heittää haarukan ja veitsen myös. "mä en haluu syödä" "no sitte sä meet päikkäreille" "ei käy" "Joanna nyt sun pitää olla kunnolla. Joko sä syöt tai meet suoraan päikkäreille"

===============================
Sanoja: 716