118

62 4 0
                                    

Miia

Astun bussiin ja menen jonnekin paikalle istumaan. Pian bussi lähtee liikkeelle ja jonkin ajan päästä jään pysäkille joka on lähimpänä kotiani. Lähden kävelemään kotiin.

Kävelen rappusia ylös ja minua alkaa huimaamaan. Otan kaiteesta kiinni ja kävelen rauhallisesti ylöspäin. Menen kotiovelle ja avaan oven. Menen sisään ja suljen oven. Jalkani pettävät alta ja kaadun lattialle. En pysty nousemaan ylös mutta saan soitettua Joonakselle.

J: moi muru! Mitä sulla oli?
M: mä kaaduin enkä mä pysty nousee. Voitko sä tulla tänne?
J: joo. Mä oon jo tulossa. Ootko sä kotona?
M: joo
J: okei. Mä lähen studion pihasta nyt. Jutellaan tää koko aika.
M: joo
J: sattuuko sua johonkin?
M: päähän, vatsaan ja sit on muutenki tosi heikko olo ja väsyttää.
J: okei. Mä oon siinä ihan parin minuutin päästä
M: joo.

Joonas avaa oven avaimella jonka hänelle olen antanut. Hän kyykistyy viereeni. ''Sattuuko sua johonkin?'' ''Kaikkialle'' ''okei. Me lähetään tarkistuttamassa tilanne'' Joonas ottaa minut syliin ja pian istun hänen autossa matkalla sairaalaan. Matkalla Joonas soitti sairaalaan ja kertoi tilanteen.

Joonas ottaa minut syliin ja lähtee kantamaan sairaalalle. Meitä on vastassa muutama hoitaja ja lääkäri ja pääsen heti tutkittavaksi.

Joonas nostaa paitaani. Olen niin väsynyt etten pysty liikkumaan. Vatsalleni laitetaan jotain kylmää geeliä jonka jälkeen joku laite. Lääkäri katsoo tietokoneen näyttöä. Hän katsoo sitä pitkään ja intensiivisesti. Hän jopa laittaa otsalla olevat silmälasit päähän.

Minulla on tunne ettei kaikki ole hyvin. Vielä kun tuo lääkäri laittoi lasit päähän. Poskilleni vierii kyyneliä. Joonas ottaa kädestäni kiinni ja alkaa silittää kämmenselkääni. Hän pyyhkii sormellaan kyyneliäni.

Edellinen laite otetaan pois vatsaltani ja siihen laitetaan Joku saman tyyppinen laite tilalle. Lääkäri liikuttaa sitä vatsallani. Lääkäri sanoo jotain hoitajalle mitä en kuule. Sitten hoitaja lähtee.

Pian luoksemme saapuu toinen lääkäri. Hän ottaa toisen laitteen käteensä. Pian alkaa kuulua jotain ääntä. ''Vahva ja nopea syke pikkuisella. Juuri sopiva'' Katson Joonasta. Kivi ehtii vyöryä pois sydämeltäni.

Toinen lääkäri ottaa toisenkin laitteen käteensä ja alkaa katsoa tietokoneen näyttöä. Molemmat lääkärit osoittelevat näyttöä.

''Onko kaikki hyvin?'' Joonas kysyy. ''Ei. Miia sulla on todella vähän lapsivettä sun kohdussa. Se voi johtua syömishäiriöstä josta sä nuorempana kärsit. Liian vähäinen lapsivesi heikentää sikiön keuhkojen kehitystä'' järkytyn todella paljon. Katson Joonasta. Hänen poskille vierähtää kyynel samoin kun minullekin. ''Nyt on todella tärkeää että Miia syö terveellisesti sopivia määriä. Raskaana saattaa olla usein nälkä mutta pitää muistaa rajoitukset. Samoin kuin kiellettyjä ruokia ei pitäisi ollenkaan syödä. Sitten Miialla pitäisi olla melkein koko ajan joku valvomassa. Miian tila voi käydä hengenvaaralliseksi sikiölle ja Miialle lyhyessä ajassa'' toinen lääkäreistä kertoo. ''Missä sinä olet töissä?'' Lääkäri kysyy. ''Mä oon koulussa luokanopettaja'' kerron. ''Okei. Mä kirjoitan sulle sairauslomaa''

''Miian pitää välttää melkein kaikkea liikuntaa ja stressiä. Kummatkin voi johtaa sikiön kuolemaan. Sinun tilanteessa pitää matalalla kynnyksellä tulla sairaalaan tarkistamaan tilanne. Tässä on vielä lista asioista jotka ovat kiellettyjä tapauksessasi. Tässä on kuitenkin sikiöstä kuva'' lääkäri ojentaa Joonakselle lapun ja kuvat. Pyyhin vatsani siitä geelistä ja lähdemme Joonaksen kanssa pois.

Nojaan Joonakseen kun kävelemme sairaalan käytävillä. ''Sä tuut mun luo. Mä pidän teistä huolta'' Joonas sanoo. ''Okei'' Menemme Joonaksen autoon ja hän lähtee ajamaan kotiansa kohti. Luen lappusista kielletyistä asioista. Hirveä määrä asioita.

Meinaan nukahtaa autoon. Joonas pysäyttää sen kotinsa pihaan ja lähdemme kävelemään rauhallisesti ovelle ja menemme hissillä oikeaan kerrokseen.

Joonas avaa kotinsa oven ja menemme sisään. ''Oisko se sulle ok jos sä muuttaisit tänne ainakin ton raskauden ajaksi? Mä en uskalla päästää sua sun kotiin ilman valvomista'' Joonas kysyy varovasti. ''Joo olis'' vastaan. ''Hyvä. Katotaan sit ku Toukka on syntynyt että mitä me tehdään sen jälkeen'' ''joo'' Annan Joonakselle nopean pusun eikä hän kerkeä vastaamaan siihen. ''Pitempi'' Joonas vaatii. Suutelen häntä pidempään niin että Joonaskin kerkeää vastaamaan siihen.

Joonas laittaa kätensä selälleni. Minulle iskee huono olo ja vetäydyn suudelmasta. Menen vessaan ja oksennan. Joonas tulee luokseni ja pitää hiukset poissa tieltä.

Lopetan oksentamisen. Vedän vessan ja alan nojata Joonakseen. Hän laittaa kädet vatsalleni. Laitan silmät kiinni. ''Haluutko että mä kannan sut sänkyyn?'' ''Joo'' Joonas nousee ylös ja ottaa minut syliin. Hän kantaa minut sänkyyn ja peittelee. ''Mulla on nälkä'' ilmoitan. ''Mä meen kohta tekemään ruokaa'' Joonas kertoo. Joonas alkaa silittää hiuksiani. Se tuntuu kivalta. Laitan käden vatsalleni ja silitän sitä hiukan. Joonaksen komeat kasvot on viimeinen asia mitä näen ennen kuin nukahdan. 

●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●○●
Sanoja: 728

Muistakaa taas että toi sairaalakohta on mun keksimä enkä tiedä mitä siellä tapahtuu. Mä en ees tiedä onko toi liian vähän lapsivettä juttu ees mahdollista.

Joo mut nyt mä meen historian tunnille.

Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel   (Valmis) Where stories live. Discover now