Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel (Valmis)

32

Olli

Miia saapui juuri leikkauksesta. Minun puhelin soi. Se on Joonas. En jaksa puhua. Otan virran pois puhelimestani. Lääkäri tuli luoksemme. "hei olen Marko Miian leikkaava girurgi" ai hän on girurgi. "Miian leikkaus meni hyvin. Kasvain oli pieni ja hyvänlaatuinen. Kasvain oli hyvässä paikassa ja se saatiin kokonaan pois" "okei" "Miian pitää käydä alussa joka kuukausi röntgenissä jotta tiedetään ettei kasvain ole lähtenyt leviämään" "okei. Koska Miia herää?" "Miia on viety heräämöön ja huomenna pitäisi herätä" "okei" "nyt kannattaa lähteä kotiin nukkumaan. Miian tilaan ei pitäisi tulla muutosta tänään. Veikkaan huomenna Miian heräävän 12 ja 15 välillä" "okei. Me varmaan lähdetään kotiin" "mä haluaisin mennä Miian luo" "sinne ei valitettavasti voi mennä" "okei"

Saavuimme kotiin. Menen sohvalle ja alan itkeä. "Olli mikä on?" äiti ja iskä tulee viereeni. "no ku Miia on sairaalassa ja en haluais et se on siellä. Sen ois pitäny olla mun ja Joonaksen ja meidän porukan kanssa kalliolla" "niin mut ajattele positiivisesti että Miialta löydettiin kasvain" "onko se nyt hirveen kiva et sil on joku helvetin aivokasvain" "no ei tietenkään. Mutta se kasvain saatiin pois ja se ei ollut ehtinyt leviämään enempää. Miia ois voinut kuolla aivokasvaimeen, jos sitä ei ois huomattu. Joskus kasvaimet voi olla oireettomia" "nii mut mä haluisin Miian olevan täällä" "mekin haluttaisi. Mut nyt Miia saa varmasti hyvää hoitoa jos jotain tapahtuu" halaan äitiäni. Isä halaa minua. "Miian pitäs olla tässä hallissa myös" "niin pitäs. Mut kohta se on kotona ja meidän kanssa halimassa" "lupaatko?" "joo" mahani murisee. "sulla taitaa olla nälkä" "joo" "mä meen tekemään lämpimiä leipiä" "joo laita paljon juustoa" "joo"

Halaan vieläkin äitiä. Äiti silittää selkääni. Joku avaa oven. Katsomme ovelle. Joonas. "moi" "moi" Joonas kävelee luoksemme. Irrottaudun äidistä. "missä Miia on ja miks sä ja Miia ette vastaa puhelimeen?" "äiti voitko sä kertoo?" "joo"

Äiti selitti juuri Miialle tapahtuneet jutut. Myös mitä Hannes teki. "oliko Miialla aivokasvain?" "joo. Se leikattiin pois. Se ei ollut levinnyt ja se oli hyvän laatuinen" "okei. Voiko Miiaa mennä kattoo" "aamulla" "voinko mä jäädä tänne? Mä en jaksa lähtee kotiin ja haluun mennä sairaalaan heti ku teki" "tottakai voit" "leivät on valmiit" menemme keittiöön. Otan itselleni yhden leivän. Tökin sitä haarukalla. "Olli syö. Sä et oo syöny pitkään aikaan" ei tee mieli syödä.

Söin leivän. Nyt olen huoneessani Joonaksen kanssa. "mua väsyttää" "mua myös" menen vaatekaapilleni otan sieltä shortsit ja vaihdan ne päälleni. Menen sänkyyn. Menen pussilakanan alle. Minulla on pelkkä pussilakana koska peiton alla olisi liian kuuma. "sä voit ottaa tuolta vaatteita jos haluut" "mä käyn kattoo Miian kaapista. Siel on jotain mun vaatteita" "okei" Joonas haki vaatteet sieltä. Hän vaihtoi ne. Joonas haki kaapistani pussilakanan ja tuli viereeni. "öitä" "öitä" Olin seinän viereisellä puolella ja käänsin selän Joonakselle. Tunsin sängyn pommpimisesta että Joonaskin vaihtoi asentoa. Pian alkoi kuulua tasaista tuhinaa. Joonas nukahti.

Alan miettiä Miiaa. Minua alkaa itkettää. Annan kyynelten vieriä poskillani. Joonas liikahtaa. "Olli onko kaikki hyvin?" "joo" "no ei oo. Kerro" "en" Joonas halaa minua selkäpuoleltani. "pelkäätsä mitä Miialle käy" "nii mäki" Joonas silittää hiuksiani. Alan rauhoittua. Olemme vieläkin lusikassa. Nukahdan.

================================
Sanoja: 511

Oon miettiny pitäskö mun tehdä lyhyempiä lukuja