Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel (Valmis)

71

En oo ihan varma et onks nää käyny lukiota 1 vai 2 vuotta. Mun muistaakseen 1. Jos joku muistaa paremmin ni kertokaa.

Joonas

Olen yksin kotona. Äiti, Joanna ja puoli pikkusiskoni ovat mummolla kylässä. Miian sanat kaikuvat päässäni. Minulla on todella paha olla. Miian sanat sattuvat todella paljon. Tietysti sattuu, kun kaikista rakkain ihminen sanoo jotain tollasta.

Miia ei tiedä sitä, että 7 luokalla ja 8 luokan jouluna olin itse todella pohjalla. Isäni oli kuollut juuri ennen 7 luokkaa. Äiti oli ihan maassa ja jouduin hoitaa Joannaa. Minulla oli myös syömishäiriö ja masennus. Syömishäiriön kanssa joudun vieläkin taistelemaan. Aina ei huvita syödä mutta pakotan itseni syömään. Mietoja masennus lääkkeitä joudun vieläkin syömään. Yritän peittää masennustani olemalla iloinen. Kukaan jätkistä ei tiedä näitä. Ainoastaan äitini tietää.

Otan koulupöydän laatikosta terottimen terän. Istun lattialle nojaten sänkyyn. Katson käsiäni. Otan paidan pois. Teen ensiksi yhden viillon. Se ei auta tarpeeksi. Teen lisää. Ja lisää. Tiedän nyt tappavani itseni. Ihan sama. Kuka minusta välittää? Niinpä ei kukaan. Teen lisää viiltoja. Ja vielä lisää.

Olen vuotanut verta todella paljon. Lattialla on verta paljon. Olen viillellyt jalat, kädet ja mahan täyteen viiltoja. En jaksa pitää silmiäni auki kunnolla. Minulla on todella voimaton olo. Laitan viimeisillä voimilla terottimen terän kaulalleni ja viillän siihen pitkän syvän viillon. Sitten katkeaa muisti.

Miia

Koputan oveen ja pimpotan ovikelloa. Joonas ei vastaa. Painan ovenkahvaan. Ovi on lukossa. Tiedän missä vara-avain on. Haen sen sieltä.

Avaan oven. Näen eteisessä Joonaksen kengät joita hän käyttää aina. "Joonas ootko sä täällä? Mä haluaisin pyytää anteeks" kiertelen Joonaksen perheen kotia. Menen Joonaksen huoneen ovelle. Näen Joonaksen pyörtyneenä. Hänen keho on täynnä viiltoja. Kyyneleet vierii poskillani. Soitan hätäkeskukseen. Menen Joonaksen viereen. "J-joonas?" ravistelen häntä kevyesti. "J-joonas an-teeks. Her-ää joo-ko"

Sain hätäkeskukseen soitettua. Sieltä tulee ambulanssi tänne. "J-joonas. Pliis herää. Mä oon pahoillani. En ois saanu sanoo niin. Joonas" silitän Joonaksen kasvoja.

Alan hengittää pinnallisesti. Ei nyt paniikkikohtausta. Joonas osaisi auttaa. Oveen koputetaan. Nousen ylös ja menen ovelle. Siellä seisoo 2 ensihoitajaa. Lähden kävelemään Joonaksen huoneeseen ensihoitajat perässäni. "mitä täällä on tapahtunut?" "ööö. Ööö. No. No. Mä totah" en saa sanottua mitään muuta. Minulla on paniikkikohtausta enkä pysty tekemään mitään. "hengitä ihan rauhassa. Sun kaveri saa nyt parasta mahdollista hoitoa" nyökytän päälläni. "tarvitko sä rauhoittavia?" pudistan päätä. "okei. Koita hengitellä rauhassa. Meidän pitää viedä Joonas sairaalaan. Haluutko sä tulla mukaan?" "joo"

Menen ambulanssin kyytiin. Pidän Joonasta kädestä kiinni. Haavoja on sidottu joillain harsoilla. Silitän Joonaksen hiuksia. "Joonas. Älä jätä mua. Mä tarvin sua. Mä en pysty jatkaa elämää jos sä kuolet. Sun on pakko selvitä"

Pian olemme sairaalalla. Kävelen Joonaksen ja lääkärien takana. "anteeksi mutta sinun pitää jäädä tähän. Et voi tulla tutkimukseen" "mut mä haluun olla Joonaksen kanssa" "sinä et voi olla mukana" istun jonkun aulan penkeille. Hoitaja lähtee ja alan tärisyttää jalkaani. Laitan äidille viestiä.

M: Joonas oli viillellyt ja nyt se on sairaalassa ja mä oon täällä myös.

Ä: okei. Haluutko että mä tuun sinne myös? Tai pyydänkö Ollin sinne?

M: pyydä vaikka Olli

Ä: okei

Time skip 20 minuuttia

Itken penkillä kasvot kämmeniä vasten. "Miia" Olli istuu viereeni ja vetää minut kainaloonsa. "mitä on käyny?" "sanoin Joonakselle tosi paskasti. Se lähti meiltä kotii. Sit menin ite myös pyytää anteeks ja se oli viillellyt tosi paljon. Se voi kuolla verenhukkaan"

Alan itkeä vielä enemmän. Tiedän saavani paniikkikohtauksen. Olli alkaa silittämään selkääni. "hengitä ihan rauhassa" hoitaja kävelee ohitsemme. "hei anteeks. Voisko Miialle antaa rauhottavia?" "joo. Pieni hetki"

Hoitaja antaa minulle vesi mukin ja lääkkeen. Syön lääkkeen ja juon vettä päälle. Menen takaisin Ollin kainaloon.

Time skip 15 minuuttia

Olen rauhoittunut aika hyvin. Lääkäri kävelee luoksemme. "oletteko te Joonaksen kavereita?" "joo" "selvä. Joonaksen haavat tikattiin. Joonas menetti paljon verta mutta tilanne on nyt hyvä. Joonas on hereillä ja voi hyvin" "okei. Voiko Joonaksen luokse mennä?" "kyllä voi. Huone 390" "kiitos" lähdemme Ollin kanssa etsimään Joonaksen huonetta.

° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° ° °
Sanoja: 639