Miia
Olli ja Joonas tuli huoneeseeni. Tuli hyvä mieli, kun näin Joonaksen. Myönnettäköön että olen ihastunut häneen. Hän on söpö, hauska, huolehtiva, viisas itse asiassa hän on täydellinen. "moi" "moi. Mul oli ehkä vähän ikävä sua Olli" "ai eikö mua ollu ikävä?" "ehkä vähän" Olli halaa minua pitkään. Sitten hän irrottautuu minusta. Hän katsoo silmiini ja hymyilee. "onneksi sulle ei käyny mitään. Millainen olo tai sattuuko sua johonkin?" "ihan ok. Vähän sattuu noihin viiltoihin. Mut iteppähän ne tein ni joudun myös kantaa siitä vastuun" "Joonas kerto mulle mitä lääkäri sano" "okei" "eikai haittaa?" "ei mut etkai kertonut muille?" "en kertonut" "hyvä. Enkö mä sulta Joonas saa halia?" "saat"
Joonas tuli lähelle ja halasi minua. Hän halasi pidempään kuin kukaan ennen. Minulla on turvallinen olo tässä. Irrottaudumme halista. Joonas katsoo minua kauneilla silmillään. Hän hymyilee söpösti. Hän silittää toisella kädellä hiuksiani ja toisella hän pitää kädestäni kiinni. Minun tekee mieli suudella noita pehmeitä lämpimiä huulia. En välitä Ollista joten painan suudelman hänen huulille. Suudelma on pitkä ja tulinen. "joo. Mä taidan mennä hakee vettä ja käyn vessassa samalla. Älkää syökö toisianne sillä aikaa. Ja muistakaa ehkäisy"
kuulen oven sulkeutuvan. Irrottaudumme suudelmasta. Hymyilen. Joonas hymyilee myös. "voitko sä tulla tänne?" "ai siihen sänkyyn?" "nii" "en mä voi. Ei me mahuta siihen. Sä litistyt siihen. Ja suhun sattuu" "eikä satu. Kyl me mahdutaan. Mä tuun vihaseks, jos et tuu tänne" "no kai mun on pakko. Mut sanot, jos alkaa ahdistaa, sua sattuu tai haluut mut pois siitä" "joo joo. Tule nyt tänne" "okei" Teen tilaa ja Joonas siirtyy viereeni. Hän makaa selällä. Menen kyljelle ja laitan kasvoni hänen rinnalle. "voinko mä olla tässä koko mun loppu elämän?" "voisit mun puolesta, mut meidän pitää käydä koulussa, mennä töihin, hankkia rahaa ja tehä kaikkee siistii. Muuten voisit. Eikä me tässä aina voitas olla. Sä pääset huomenna pois sairaalasta. Sit me ei enää voida olla tässä. Ja mieluummin mä sun sängyssä makaan kun tässä" "ai mun sängyssä. Miksei sun?" "koska sun sänky on leveempi. Ja siellä sä oot todennäköisemmin kun mun sängyssä"
Kuulemme koputusta. Katja astuu sisään. Nousen Joonaksen päältä. "mä toin sun tavarat. Mä en ehi jäädä. Mä en ehi enää tän päivän puolella joten nähään huomenna" "joo. Heippa" "heippa" Katja poistuu. Menen takaisin siihen missä olin äsken. Alan tekemään kuvioita Joonaksen mahaan. "tuntuuko tää kivalta?" "joo. Se vähän kutittaa" "haluisiksä lapsia tulevaisuudessa? Tai mitä sä haluut tulevaisuudelta? Mitä töitä sä tekisit? Missä asuisit? Ja muuta sellasta" "mä haluun ehkä 2 lasta. Asuisin Helsingissä. Mä haluaisin soittaa bändissä kitaraa. Entä sä?" "mä haluun 3 lasta. Asua jossain rauhallisessa paikassa miehen, lapsien ja koiran kanssa. Mä haluaisin olla keskoslääkäri" "minkä koiran sä haluaisit" "en tiiä. Jonku sellasen söpön. Ei mikään fifin kokoinen. Mut ei mikään jättiläinen. Semmonen sopivan kokoinen" "okei. Mä kuulin kun sä soitit kitaraa ja lauloit. Sä oot tosi hyvä" "kiitos" suutelen Joonaksen huulia pitkään. "mä haluaisin puhua tästä meidän jutusta" "okei" "mä oon tosi ihastunut suhun. Mut mä koen, että mä en oo valmis seurustelemaan sun kanssa. Me ei mun mielestä olla tunnettu tarpeeks kauan" "okei. Mä oon kanssa ihastunut suhun ja se on mulle ok jos me ei seurustella vielä" "okei. Mä haluaisin jatkaa tätä halailua ja pussailua mut en sen enempää vielä. Ehkä jossain vaiheessa. Mut ei vielä" "okei mulle se käy. Ja mä odotan sua vaikka elämäni loppuun" "oikeestikko?" "oikeesti" suutelen Joonaksen huulia. Suudelma loppuu. Hymyilen Joonakselle ja painan pääni hänen rinnalle.
Kuulemme koputusta. "onko molemmilla housut jalassa?" Olli kysyy. "on. Ja on ollu koko ajan" Joonas vastaa. "okei" Olli astuu huoneeseen. "mä kysyn nyt ihan suoraan. Mitä teidän välillä on?" "ööö no me sovittiin, et me halaillaan ja ollaan lähekkäin, mut me ei seurustella. Älä kerro muille jooko" "en kerro. Ja onnee tai jotain"
Olemme jutelleet puoli tuntia. Kello on 20.10 minulle tuodaan iltapalaa. Hoitaja laskee tarjottimen pöydälle. (en tiedä mihin kellonaikaan ajattelin Miian tulleen sairaalaan, mut sovitaan et tää on Miian ensimmäinen ruoka sairaalassa) "tässä on iltapalaa. Pystyttekö katsomaan, että Miia syö. Jos tulee ongelmia pyytäkää lääkäri tai hoitaja tänne. Kattoisitteko Miiaa myös noin 45 minuuttia syönnin jälkeen, jotta Miia ei oksenna niitä pois" "joo tottakai" "kiitos. Hyvää ruokahalua" hoitaja poistuu.
Katson ruokaa. Jotain marjakiisseliä, leipä, omena, maitoa ja vettä. "mä en haluu syödä" sanon hiljaa. Hautaan kasvoni Joonaksen rintakehään. "mä uskon mut sun on pakko syödä. Muistatko mitä se lääkäri sanoi?" Joonas sanoo. Hän silittää selkääni toisella kädellä ja toisella räplää hiuksia. Kymmenen minuutin päästä käännyn selälle ja nuosen istumaan. "Olli voitko antaa mun repun" Olli ojentaa reppuni. Otan sieltä Pupulin. Katson Joonasta. Hän hymyilee söpösti. "mikä ton nimi on?" "Pupuli. Se oli pienenä aina mun tukena, kun kukaan muu ei ollu. Ja on se vieläkin. Se tietää mun kaikki salaisuudet. Kaikki entiset ihastukset ja ihan kaiken. Mut silti ikinä se ei oo pettänyt mun luottamusta" "okei aika söpö. Mut se näyttää myös aika kärsineelle" unohdin aiemmin kertoa, että Pupulilta on lähtenyt jalka ja silmä. Käsi on enää parin langan päässä lähtemisestä. Pupu on aiemmin ollut valkoinen ja pehmeä. Nyt se on likainen hahmaa ja kova. (en osaa selittää kovaa. Mut siis sillee et se ei enää oo pehmee vaa se on menny sellaseks oudoks en osaa selittää. Mul on tollanen pupu, mut sit ei oo lähteny jalkaa eikä silmää. Käsikään ei oo lähtemässä, mut halusin tehä siitä pupusta karumman näkösen. Ja mun pupun nimi on Pupuli) Kierähdän Joonaksen päältä sängyn toiselle puolelle. Joonas on lähdössä sängystä. "et lähe" "okei en lähe" Joonas liikkuu sängyssä sivumpaan, jotta minä mahdun paremmin. Otan tarjotinta lähemmäs. "mä en lupaa et syön tän kaiken" "kuhan syöt ni mä oon ylpee" aloitan leivästä. Se on ruisleipää. Siinä on päällä juustoa. Haukkaan siitä. Joonas alkaa silittää selkääni. Katson häneen. Hän hymyilee. "hyvä. Ota uus haukku" otan uuden haukun.
Sain syötyä leivän, puolet omenasta, 4 lusikallista kiisseliä, veden ja pienen hörpyn maidosta. "mä en jaksa enää" menen Joonaksen kainaloon. Joonas alkaa silittää olkapäätäni. "okei mä käyn hakee lääkärin" lääkäri ja Olli tulee huoneeseen. "sainko mä tarpeeks syötyä?" "joo. Mä oon positiivisesti yllättynyt että sait syötyä näin paljon. Oliko ongelmia syönnissä?" "Miialla aluksi oli vähän ongelmana syönti. Mutta hetken päästä, kun Miia aloitti syönnin, Miia sai syötyä melkein ongelmitta" Katson Joonasta hymyillen. "hyvä. Pystyisikö ainakin toinen jäämään tänne noin 45 minuutiksi. Se olisi tärkeää ettei Miia oksenna ruokia" "mä voin ainakin jäädä" "okei hyvä. Mä vien nää pois jos sä olet nyt valmis" "joo mä oon valmis" lääkäri lähti pois huoneesta. "haluutteko olla kahdestaan vai haluutteko et mä jään" "mä haluun olla Joonaksen kanssa kahdestaan" "okei. Hyvää yötä. Nähää aamulla" "hyvää yötä" Olli tuli halaamaan minua. "pidä huoli Miiasta. Älä päästä sitä silmistä. Muistakaa ehkäisy. Heippa" "heippa"
================================
Sanoja: 1085
VOCÊ ESTÁ LENDO
Mitä jos vaan unohdetaan menneet?//Blind Channel (Valmis)
RomanceMiian vanhemmat kuolee ja Miia muuttaa Olli Matelan perheeseen Ouluun. Miian alku Oulussa ei ole helppo. Tuleeko jonkun kanssa tunteita? Kirja ei perustu tositapahtumiin. Sivuhenkilöt on keksittyjä. Ja jätkien perheet on kans keksityt. En tiiä niitt...