OneShots 1 (in Finnish)

Prom/Liam (27)

*sain pyynnön tanssimiseen liittyvästä oneshotista. tällä viikolla näkemistäni vanhojentansseista sainkin sitten kivasti inspistä kirjoittaa prom-teemaisen pätkän. näkökulmana jälleen kerran y/n eli oma (tai haluamasi) näkökulma.*

Tuijotin itseäni liikuntasalin valtavasta peilistä. Salin valot oli pimennetty ja korvattu diskopalloilla ja värikkäillä valonheittimillä. Joka puolella oli ohuesta silkkipaperista taiteltuja ruusuja ja muita koristeita. Koristeista vastannut ryhmä oli todella tehnyt hyvää työtä. Palautin katseeni takaisin itseeni. En voinut olla ajattelematta, että näytin hyvältä. Olin laittanut paljon rahaa tähän päivään ja pelkästään kampaukseni oli maksanut enemmän kuin koko viikon ruokaostokseni. Silti en katunut. Kääntyilin puolelta toiselle ja katselin mekkoni alushameen leventämän helman liikkeitä. Rakastin upeita iltapukuja ja kerrankin olin saanut hankkia sellaisen. Tanssiaispäivä todella oli minulle prinsessapäivä. Ainoa huono puoli oli se, ettei minulla ollut paria. Koulussamme poikia oli paljon vähemmän kuin tyttöjä, joten parien muodostaminen koitui todella vaikeaksi. Kaiken lisäksi olin itse niin ujo, etten koskaan olisi edes uskaltanut kysyä ketään parikseni.

Käännyin ympäri ja jäin seisomaan peilin eteen. Tuijotin keskellä tanssilattiaa hitaasti liikkuvia pareja. Useat tanssivat niin lähellä toisiaan, että minua suorastaan etoi katsoa. En saanut silmiäni irti eräästä parista tai tarkemmin eräästä pojasta. Tunsin hänet kyllä, hän oli Liam Payne, joka oli vuoden minua ylemmällä luokalla ja oli osa lähes jokaista urheilujoukkuetta koko koulussa. Hänellä oli yllään frakki ja kaulassaan vaalea rusetti. Asu sopi hänelle syntisen hyvin. Toivoin koko ajan, ettei hän huomannut tuijotustani. Ja silti samalla halusin hänen katsovan minua.

Hän vaihtoi tanssiparia useasti. Kaikki halusivat tanssia hänen kanssaan, olihan hän yksi koulun suosituimmista pojista. Silti hän ei vaikuttanut ylimieliseltä tai liian pinnalliselta, vaan ihan tavalliselta, jopa mukavalta pojalta. Halusin tutustua häneen, mutta tässäkin ujouteni kuroi mahdollisuuteni umpeen. Käänsin katseeni pois hänestä ja vilkaisin seinällä tikittävää kelloa. Se oli jo yli yksitoista. Olin ollut täällä seinäruusun roolissa nyt melkein neljä tuntia. Se riitti. Voisin ihan hyvin lähteä pois. Kävelin ovea kohti, mutta jäin silti vielä hetkeksi seuraamaan tanssilattiaa täyttäviä pareja. Tanssiaisten kuningaspari oli jo valittu ja bongasin heidät nopeasti lattialta. Heistä kumpikaan ei näyttänyt olevan selvinpäin. Häpesin heidän puolestaan, kun he selittivät jotain ylettömän kovaan ääneen toiselle parille.

Kaivoin puhelimeni pienestä juhlalaukustani. Ei ainoaakaan viestiä tai muutakaan ilmoitusta. Vilkaisin vielä ympärilleni, ennen kuin keräsin pukuni helmoja käsiini päästäkseni kävelemään käytävillä nopeammin ja työnsin salin oven auki. Käytävä oli tyhjä ja kuulin salin musiikin vain heikkona kaikuna, mitä kauemmas menin. Otin naulakosta hartiahuivini ja kiedoin sen olkapäilleni, koska kevätilma oli yllättävän kylmää. Työnsin oven auki ja astuin ulos varmistaen, ettei pukuni helma tarttunut mihinkään, en nimittäin missään nimessä halunnut rikkoa sitä.

Ulkona naputtelin viestin äidilleni. Hän tulisi hakemaan viimeistään puolen tunnin päästä. Jäin katselemaan ympärilleni upein valoin koristellulla pihalla. Kaikki laatoin päällystetyt polut oli reunustettu pienillä ledvaloilla ja tunnelma pihassa oli satumainen kuun ollessa melkein täysi ja tuijottaessa täysin pilvettömältä tähtitaivaalta.

Kuulin oven naksahtavan kiinni selkäni takana. Käännyin hieman säikähtäneenä katsomaan. Eihän kukaan lähtenyt tansseista näin aikaisin... Lukuunottamatta minua. Sydämeni seisahtui hetkeksi nähdessäni Liamin portailla. Hän katseli taivasta kädet housujen taskuissa. Katseeni palvoi hänen leveitä hartioitaan ja maskuliinista siluettiaan vasten koulun lasiovien läpi kajastavaa valoa. Tällä kertaa hän yllätti minut tuijottamasta. Hän asteli portaat alas ja tuli luokseni.

-Miten sä täällä yksin olet? Eikö sulle tule kylmäkin?

Hän kysyi nuo kysymykset ihan normaalisti, ei pakonomaisesti tai ivallisesti. Hän halusi oikeasti vastauksen.

-En mä... Mä en pidä... Tanssimisesta.

-En minäkään pidä tuollaisista tansseista, mutta silti oon tanssinut koko hiton illan.

En siis onnistunut olemaan lähelläkään vakuuttavaa. Pelkäsin purskahtavani itkuun, koska olin niin tympääntynyt ja halusin vain poistaa koko tanssiaiset elämästäni.

-Mä en vaan halunnut olla siellä.

En ollut tarkoittanut sanoa niin. Mutta vahinko oli jo tapahtunut.

-Miksi et?

Hän näytti katuvan sitä kysymystä. Hän käänsi lämpimien silmiensä katseen maahan ja pyöritteli kiiltävillä kengänkärjillään yksittäisiä pikkukiviä polun laattojen päällä.

-Eikä mulla ole edes paria, jonka kanssa tanssia.

Lopetin lauseen kuivalla naurahduksella. Vasta silloin tajusin, miten lapselliselta kuulostin. Huokaisin tympääntyneenä, mutta vain mielessäni. Hän nosti katseensa minuun ja katsoi silmiini niin intensiivisesti, että henkeni oli salpautua.

-Entä jos mä olisin sun pari? hän kysyi tarttuen käsiini.

Katsoin häntä epäuskoisena. Miten hän voisi olla parini, hänellähän oli varmasti useampiakin "tanssipareja" pyörimässä ympärillään jatkuvasti. En saanut sanaakaan sanottua.

Hän nojautui minua kohti niin, että kasvomme olivat aivan lähellä toisiaan.

-En ymmärrä, miten joku noin kaunis ja ihana on voinut jäädä ilman paria.

En osannut kuin hymyillä idioottimaisen leveästi ja tuijottaa hänen silmiinsä. Hänen katseensa käväisi huulillani ja hän nosti toisen kätensä mekkoni strassein koristellulle vyötärönauhalle. Sitten hän kumartui yhä lähemmäs ja suuteli minua. En osannut muodostaa ainoaakaan järkevää ajatusta. Tunsin vain sähkön huultemme välillä ja hänen lämpimän hengityksensä kielelläni.

Hän suoristautui takaisin täyteen mittaansa ja katsoi minua jälleen. Sitten hän tarjosi minulle kättään herrasmiesmäisellä eleellä. Tartuin siihen ja annoin hänen johdattaa minut ylös portaita ja pitkin käytäviä takaisin hämärään, upeasti valaistuun saliin. 

_______________________________

oli ihanaa kirjoitella kerrankin tällainen vähän "kliseisempi" ja söpömpi oneshotti, varsinkin kun itse on niin useissa elokuvissa prom-teemaa nähnyt :) toivon, että miellyttää teitäkin. 

uusia oneshotteja luvassa ihan piakkoin, ideoitakin otan edelleen vastaan niin paljon, kuin vain jaksatte keksiä ;) 

xx eve