Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

Mopo

》Joonaksen nk. Illemmalla《
"Onks tää hyvä?" Kysyin Ollilta jo varmaan kolmattakymentä kertaa, kun kokeilin eri asu vaihtoehtoja. "Joonas edelleenki, ni toi on hyvä. Sä mietit ihan liikaa. Oon aika varma ettei Nikoa kiinnosta mitä sul o pääl, kunha sul on vaatteet." Olli sanoi kuulostaen kyllästyneeltä. "No jos laitan revityt mustat farkut ja jonku musta huppari." Sanoin ja aloin ottamaan päälläni olevia vaatteita pois, jonka jälkeen laitoin mustat revitytfarkut ja mustan hupparin päälleni. "Ootko nyt valmis?" Olli kysyi. "Joo." Vastasin. "Vihdoinki. Niko laitto just et se on alhaal odottamas." Olli sanoi. Otin puhelimeni nopeasti Ollilta, sammutin sen ja laitoin taskuuni, jonka jälkeen juoksin eteiseen ja vedin kengät jalkaan. Olli tuli perässäni. "Näytäks mä hyvält?" Kysyin. "Joo, mene jo." Olli sanoi. "Joo joo." Sanoin ja lähdin.

Juoksin portaat alas ja menin alaovesta ulos. Näin Nikon nojailemassa mopoansa vasten. Hänellä oli mustat farkut, musta paita ja nahkatakki. Kävelin hänen luokse. "M-Moi." Sanoin hiljaa. Niko nosti katseensa puhelimestansa minuun ja hymyili. "Hei. Luulin jo ettet tuu." Hän sanoi. Naurahdin vähän. Niko antoi minulle kypärän ja laittoi sitten toisen kypärän päähänsä, jonka jälkeen hän meni moponsa kyytiin. Laitoin kypärän päähäni ja menin hänen taakse istumaan. "Kierrä kätes mun ympäril." Hän sanoi minulle. Kiersin käteni hänen ympärille ja hän lähti ajamaan.

》Time skip, leffa jälkee《
Kävelimme Nikon kanssa joen rantaa pitkin ja pysähdyimme hetken päästä yhdille penkeille istumaan. "Onks sul ollu kivaa?" Niko kysyi ja laittoi kätensä hartioilleni, vetäen minua lähemmäs itseänsä. "Joo, on." Sanoin hymyillen. "Kiva kuulla." Hän sanoi. "Kuule, oon pahoillani jos sanoin siel bileis jotain, joka sai sut tuntee ittes epämukavaks." "Ei se mitää, et tienny et se on arka aihe mul." "Silti. Yritit tehä sen uudestaa, jos en oo vääräs tost sideharsost sun kaulas." "Ei se oo mitää, pintanaarmu. En ehtiny tekee mitää sen isompaa haavaa, ku isä anto mul rauhottavii." "Miks yritit?" "Koska haluun pois täält. En haluu elää, mut en haluu jättää Ollii tai mun isää." "Eli ootko helpottunu ettet onnistunu?" "Tavallaa, tavallaa en." "Selvä, kuule ei meiän oo pakko puhuu täst jos et haluu." "Ei mua haittaa puhuu täst, kiva ku joku kuuntelee." "No okei sit, mut eks sä käy niinku jossai terapias?" "Käyn, mut arvaa et kiinnostaaks sitä, ei todellakaa. Se kuuntelee mun valitust, koska sil maksetaa siit." "Onkoha asia iha noi?" "On, et tiiäkkää kui vitun vaikeet on saada apuu mielenterveysongelmiin." "No kui vaikeet se o?" "Jouduin odottaa kaks kuukaut et saan apuu, vaiks yritinki tappaa itteni ja meinasin oikeesti kuolla, ni niide mielest en ollu tarpeeks akuutistilas." "Mitä vittua?" "Nii." "Ei helvetti. Oon pahoillani et sul käy noi, vaikkaki se o mun vika.." "Sanoinhan jo ettei se kiusaaminen oo ainut syy, mut en haluu puhuu siit toisest syyst." "Ei oo pakko." Niko sanoi. Hymähdin vain ja nojasin hänen olkapäätä vasten.

"Tykkääks sä oikeesti must?" Kysyin. "Joo." Niko vastasi. "No...h-haluisiks sä al-lkaa seurustelee?" Kysyin varovasti ja nostin pääni pois hänen olkapäältä. Niko kääntyi kasvotusten minua päin ja suuteli minua huulille, johon vastasin. "Todellaki haluun." Hän sanoi hymyillen. Hymyilin takaisin. "Joku taitaa kaivata sua." Hän sanoi. "Häh?" Kysyin ihmetellen. "Puhelimes soi." Hän sanoi. "Oh.." Sanoin ja kaivoin puhelimen taskustani, jolloin huomasin että isäni soitti minulle.

》Puhelu《

Isä
Missä sä oot? Ooks sä yksi vai jonku kaa? Ethän sä oo theny mitää itteles?

Minä
Faija rauhotu, oon kunnossa. Enkä oo tehny mitää itteleni, oon kaverin kaa ulkoo.

Isä
Huh, pelästyin jo. Ala tulla kotii päi, siel on jo pimeet.

Minä
Joo joo.

Lopetin puhelun ja laitoin puhelimeni takaisin taskuuni. "Sut pitää ilmeisesti heittää himaa." Niko sanoi ja nyökkäsin.
》《》《》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 583