Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

Synttärit

》Joonkasen nk. Time skip《
Kävelimme Nikon kanssa keittiöön. Niko istui tuolille ja minä kävelin jääkaapin luokse. Avasin sen ja aloin etsimään jotain syötävää. "Kelpaako sulle vaa nuudelit ja lohi?" Kysyin. "Juu." Niko vastasi. Otin lohen jääkaapista, suljin jääkaapin. Otin tiskikaapista lautasen, mihin laitoin lohta ja laitoin sitten lautasen mikroon. Niko nousi ylös tuolilta ja otti nuudelit kaapista. Laitoin vedenkeittimen päälle ja otin meille molemmille kulhot kaapista. "Pitäiskö kattoo joku elokuva samal ku syödää, ja no sit vaa nukahdetaa siihe." Sanoin. "Kuulostaa hyvält." Niko sanoi hymyillen. Hän pussasi minua poskelle, josta punastuin. Aloin hymyilemään.

》Joelin nk.《
Istuin sohvalla ja katsoin telkkaria. Pian joku istui viereeni. Katsoin kuka vierelleni oli istunut ja se joku oli äitini. "Nukkuuks isä jo?" Kysyin. Äiti huokaisi. "Ei. Se on baarissa, joten me saadaan olla rauhas ainaki siihen asti et se tulee tänne riehuu." Äiti vastasi. "Miks sä et vaa jätä sitä? Se vaan hakkaa meitä." Sanoin hiljaa. "Joel, rakas....katoku mä ja sun isäs rakastetaan toisiamme tosi paljon-." "No sil on aika jännä tapa näyttää se." "Mä tiedän...mut ei sun isäs oo aina ollu tollanen, jotain vaan tapahtu ja no nii....." "Ainaki mitä mä oon olemassa ollu, ni se on aina ollu tollane." "Mä tiedän. Mut sillon kun mä odotin sua, ni sun isäs oli ihana mies ja hellä....mä en tiedä mitä tapahtu et siit tuli tollane." Nainen sanoi. Hymähdin vain.

"Joel mitä mieltä sä olisit jos sä saisit pikkusisaruksia?" Hän kysyi yhtäkkiä. "Mitä sä tarkotat?"kysyin ihmeissäni. "Katoku....mä oon raskaana." Hän vastasi. "Onks se isän vai jonkun toisen miehen?" Kysyin. "Joel-." "Onko se jonkun toisen vai mun isän?" Kysyin uudestaan. "Se ei oo sun isäs, mut tää voi olla hyväki asia. Tää mies ketä mä oon nyt tapaillu pari vuotta, ni se on tosi ihana ja me voidaan muuttaa sen luokse." Äitini sanoi. "Sä just sanoit et sä rakastat isää ja nyt sä kerrot mul et me muutetaan jonkun random jätkän luo, koska se pani sut paksuks?" "Tottakai mä rakastan sun isääs, mut se ei oo enää samanlaista. Säkin oot varmaan kyllästynyt siihen miten sun isäs kohtelee meitä. Mieti, me saatais parempi elämä ja turvallisempi." "No oon joo, mut mistäs tiiät ettei se oo samanlainen?" "Ei se oo." "Selvä sitte. Koska me muutetaa?" "Ihan koska vaan sä haluat lähteä täältä." Hän sanoi. Nyökkäsin.

》Aleksin nk.《
Kävelin keittiöön. Päästyäni keittiöön huomasin Ollin äidin istuvan keittiönpöydän ääressä. Otin keittiönkaapista lasin ja täytin sen vedellä, jonka jälkeen join lasin tyhjäksi ja laitoin sen tiskialtaaseen. Olin lähtemässä, kunnes minun oli pakko kysyä, oliko Ollin äidillä kaikki hyvin, sillä hän näytti jotenkin surulliselta. "Onks sul kaikki hyvi?" Kysyin. Nainen nosti katseensa minuun, jolloin huomasin että hän itki. "Joo on. Miks sä et oo jo nukkumas?" Hän kysyi hymyillen ja pyyhki kyyneliänsä villatakkinsa hihaan. "En mä oikeen saanu unta. Miks sä itket?" Kysyin ja istuin häntä vastapäätä.

"Tänään on mun parhaan kaverin synttärit, se on kyl jo nukkunu pois. Aika typerää itkee jonkun synttäreinä, ku ne ei ees oo enää täällä." Nainen sanoi. "Ei se oo typerää.....ihan ymmärrettävää.....mu-. Tai ei mitään." Sanoin. "Kerro vaan." Hän sanoi. "Mun äidillä oli kaks viikkoo sit synttärit." Kerroin. "Ai...no miten te juhlisitte?" Hän kysyi, jolloin menin hiljaiseksi ja käänsin katseeni syliini ja yritin pidättää kyyneleitäni. "A-Anteeks Aleksi, en mä jostain syystä muistanut...oon niin pahoillani, en tarkottanu." Nainen sanoi jotenkin paniikissa. Pudistin vain päätäni ja katsoin sivulle. Hymyilin hiukan surullisesti. "Ei se mitään. Ei sitä kaikki muistakkaa. En päässy ees käymään mun äidin haudal, koska no en oikee päässy sinne." Kerroin. "Me voidaan käydä siellä huomenna, samal ku käydään sen mun kaverin haudalla, jos sä siis vaa haluat." Ollin äiti sanoi. Käänsin katseeni naiseen. "Oikeesti?" Kysyin ja hän nyökkäsi. "Aleee tuu takas, mul on kylmä yksin." Kuulin Ollin vinkuvan takanani. Käännyin Ollia päin ja avasin käteni merkiksi että poika tulisi halaamaan minua.

Uninen poika käveli luokseni, istui syliini ja painoi päänsä rintakehääni. Kiedoin käteni hänen ympärille ja asetin pusun hänen hiusten sekaan. "Onks enää kylmä?" Kysyin ja Olli pudisti päätänsä. Hymyilin. "Ootte nii söpöi." Ollin äiti sanoi. "Pitäis kai mennä nukkumaan." Nainen sanoi. Nyökkäsin. Nostin Ollin paremmin syliini, nousin ylös tuolilta ja kävelin Ollin huoneeseen. Laskin Ollin hänen sängylle, jonka jälkeen menin sulkemaan oven ja menin sitten Ollin viereen. Hän painautui ihan kiinni minuun. "Öitä rakas." Sanoin. "Öitä." Hän sanoi. Vedin peiton päällemme ja suljin sitten silmäni.
》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 719