Why me? 》Niko x Joonas《VALMIS

pankkikortti

》Aleksin nk. Seuraavana päivänä《
Olin heränny aikaisemmin kuin Olli. Istuin vain hänen sängyllä ja tuijotin seinää. Pääni särki ja minulla oli huono olo, mutta en kehdannu kävellä ulos tästä huoneesta.

Huokaisin ja käänsin katseeni sitten lattialle oleviin tavaroihini. Nousin ylös sängystä ja otin takkini taskusta minikrippipussin missä oli vielä jauhetta. Otin taskusta myös pankkikorttini ja kävelin sitten pöydän luokse. Kaadoin jauheen pöydälle, tein pari viivaa ja vedin ne nenääni. Suljin silmäni ja huokaisin helpotuksesta. Pyyhin lopun jauheen pankkikortistani ja vedin jauheet pöydältä takaisin minikrippipussiin, ja jätin ne pöydälle. Kävelin takaisin tavaroideni luokse ja otin puhelimeni lattialta. Avatessani puhelimeni, huomasin ainakin 20 vastaamatonta puhelua Sirpalta ja 10 vastaamatonta puhelua siskoltani. "Hitto." Sanoin hiljaa. Nostin housuni lattialta ja laitoin ne jalkaani.

Käänsin katseeni nukkuvaan Olliin. Hymyilin. Säpsähdin kuitenkin, kun huoneen oveen koputettiin. "Olli?" Kuulin hänen isän kysyvän. Otin tavarani, avasin ikkunana ja kiipesin ulos. Kuitenkin kun olin päässyt alas, huomasin että unohdin pankkikorttini. Ei helvetti. Ajattelin. Juoksin ulko-ovelle ja menin rappukäytävään, jonka jälkeen lähdin kävelemään portaita ylös.

》Ollin nk.《
Heräsin siihen kun joku ravisteli minua. Avasin silmäni ja näin isäni, jolloin säikähdin hieman ja katsoin vierelleni, mutta en nähnyt Aleksia siinä, jolloin huokaisin helpotuksesta. "Kui sä herätät mut tähä aikaa?" Kysyin. "Sun serkut tulee tänää käymää." Isäni kertoi. "Onks mun pakko olla kotoo?" "On. Älä ees ajattele meneväs näkee Aleksii." "Miten vaa." Sanoin.

Katsoin hiukan ympärilleni ja huomasin Aleksin pankkikortin pöydälläni. Nousin ylös sängystä ja kävelin nopeasti pöydän luokse ja piilotin pankkikortin käteni alle. Isäni käänsi minuun kysyvän katseen. Hymyilin hiukan hermostuneesti. "Onks kaikki hyvi?" Hän kysyi. Nyökkäsin. "Selvä. Me mennää käymää sun äitis kaa kaupas." Hän sanoi ja lähti huoneestani.

Piilotin Aleksin pankkikortin pöytäni laatikkoon. Kävelin vaatekaapilleni ja otin sieltä mustat farkut ja valkoisen t-paidan, ja puin ne päälleni, jonka jälkeen lähdin huoneestani. Isä ja äiti olivat ilmeisesti jo lähteneet kauppaan. Avasin oven ja katsoin rappukäytävään. "Ale?" Kysyin. Kuulin askeleita ja sitten Aleksi seisoi edessäni. Päästin hänet sisälle asuntoon ja suljin oven. Kävin hakemassa hänen kortin huoneestani ja kävelin takaisin eteiseen. "Ootko tosissas?" Kysyin samalla kun ojensin kortin hänelle. "Mitä?" Hän kysyi. "Vedit pari viivaa, etkö?" "No ehk kaks. Ainaki vähemmä ku eile." "Aleksi." "No mitä? Anteeks etten voi olla selvinpäi." "Ei nyt puhuta siit. Lähetää jonneki, enneku mun porukat tulee takas." "Haluuks ryypätä?" "Sun piti lopettaa." "Se oli vaa ehdotus." Hän sanoi. Laitoin kengät jalkaani ja sitten me lähdimme.

》Joonaksen nk. Time skip《
Istuin sairaalasängyn viereisellä tuolilla ja pidin Nikon kädestä kiinni. Olin istunut sairaalassa jo kolme tuntia. Olen kertonu Nikolle kaikkea, vaikka en ole varma kuuleeko hän edes minua. Joel ja Tomminin ovat käyneet täällä.

Asetin pusun Nikon kämmenenselälle. Olin nousemassa ylös tuolilta, kunnes tunsin hennon puristuksen kädessäni. Käänsin katseeni Nikon kasvoihin. Katsoin sydänmonitoria ja huomasin hänen pulssin menevän ylemmäs. Painoin hoitajakutsua. Hoitaja tuli pian huoneeseen. "Mä kutsun ton lääkärin." Hän sanoi heti kun hän huomasi Nikon puristavan uudestaan kättäni. "Niko?" Sanoin kysyvästi. Pian hän avasi hitaasti silmiänsä.
》《》《》《》《》《》《》《
Sanoja: 481